Ilmari Käihkö: Viime talvena Ukrainalla kävi onni – toistuuko sama nyt?

Venäjän pommituskampanja Ukrainan energiahuoltoa vastaan ei ole varmaa, mutta siihen Ukraina varautuu, arvioi sotatieteilijä Ilmari Käihkö.

Ukrainan kansallisen energiayhtiön mukaan ilman sähköjä on runsaat 400 taajamaa, totesi Ukrainan kansallinen energiayhtiö Ukrenerho tällä viikolla.

Sen lisäksi sähköntuotanto ei riitä vastaamaan kysyntää lämmitystarpeen lisääntyessä. Tällä viikolla esimerkiksi Ukrainan pääkaupungissa on ollut pääosin pakkasta päivin ja öin. Purevimmat pakkaset ovat kuitenkin todennäköisesti vasta edessä.

– Viime talvi oli Ukrainalle onnenkantamoinen. Se oli leuto. Nyt ei tiedetä, millainen talvi on tulossa, sanoo sotatieteilijä Ilmari Käihkö MTV Uutisille puhelimitse.

Marraskuun 12. päivä pitämässään puheessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi myönsi, ettei Ukrainalla ole riittävästi ilmatorjuntaa suojelemaan koko maata.

Kuluvan viikon torstaina Zelenskyi taas listasi syitä, miksi Ukrainan ilmapuolustukseen panostaminen olisi "paras sijoitus strategiseen turvallisuuteen".

– Jokainen ilmatorjuntajärjestelmä ja ohjus turvaa resursseja, joita muuten tarvittaisiin korjaamaan kriittistä infrastruktuuria, energiajärjestelmiä ja voimaverkkoja, Zelenskyi kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Ilmatorjuntatoiveisiin on myös jossain määrin vastattu. Äskettäin esimerkiksi Saksa on luvannut toimittaa IRIS-T-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä sekä Gepard-ilmatorjuntavaunuja, jotka ovat osoittautuneet oiviksi lennokkien metsästäjiksi.

Venäjä on säästellyt ohjuksia

Venäjä on syksyllä tehnyt useita ilmahyökkäyksiä Ukrainaa vastaan, pääosin lennokeilla. Marraskuussa myös pääkaupunki Kiova on joutunut ensimmäistä kertaa pitkään aikaan ilmahyökkäysten kohteeksi.

Britannian puolustusministeriö totesi tällä viikolla tuoreita lennokki-iskuja arvioidessaan Venäjän todennäköisesti pyrkivän muokkaamaan taistelukenttää tulevaa energiahuollon vastaista ilmaiskuoperaatiotaan varten.

Merkille pantavaa on, ettei Venäjä ole käyttänyt parhaita ilmasta maahan ammuttavia ohjuksiaan pian kahteen kuukauteen, Britannia toteaa. Tarkoitus lienee kerätä varastoja talvea varten.

– On erittäin todennäköistä, että Venäjä käyttää näitä ohjuksia, jos se toistaa viime vuoden yrityksen tuhota Ukrainan kriittinen kansallinen infrastruktuuri, brittiministeriö kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Ajatushautomo Atlantic Councilin mukaan Ukrainan energiajärjestelmän heikkous ovat keskitetyt siirtolinjat ja suuret tuotantoyksiköt, jotka ovat herkullisia kohteita. Vaurio kriittisessä paikassa näkyy ja tuntuu laajalla alueella.

Venäjä epäonnistui – vai epäonnistuiko?

Venäjä iski Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan viime talvena lokakuusta aina maaliskuuhun saakka. Tavoitteena oli kylmettää ukrainalaisten taistelumieliala.

Jotkut sota-asiantuntijat pitivät Venäjän operaatiota pääosin epäonnistuneena, sillä se ei saavuttanut niitä tavoitteita, jotka sillä arvioitiin olevan.

Miljoonilla ukrainalaisilla oli kuitenkin talvella pulaa sähköstä, vedestä ja lämmityksestä. YK on arvioinut rahallisten vahinkojen yltäneen 10 miljardiin dollariin.

Venäjän ilmahyökkäyksiä onkin syytä tarkastella osana kokonaisuutta, sanoo Käihkö.

– Venäjä ei onnistunut suuressa poliittisessa tavoitteessaan eli Ukrainan kansan kääntämisessä sotaa vastaan, mutta ilmahyökkäykset kuluttivat Ukrainan resursseja, Käihkö katsoo.

– Hyökkääjällä on etu, kun puolustaja ampuu kalliilla ohjuksilla yksittäisiä lennokkeja alas, hän jatkaa.

Ilmapuolustus on parantunut

Nyt Ukrainan ilmapuolustus on saatavilla olevan tiedon valossa huomattavasti paremmassa kunnossa kuin viime talvena, Käihkö sanoo.

Ukraina väittääkin toistuvasti ampuvansa alas lähes kaikki Venäjän siviilikohteisiin lähettämät lennokit. Tietoja ei ole pystytty vahvistamaan.

Ongelma on, että Ukrainalla on käytössään paljon myös venäläistä ja neuvostoliittolaista kalustoa, kuten S-200-ilmatorjuntajärjestelmiä, joihin suurissa määrissä ammuksia tuottaa vain Venäjä.

Näin ollen Ukraina on ilmatorjunnassaankin riippuvainen lännestä.

– Tuskin Ukrainan ilmapuolustuksessa mitään romahdusta tänäkään talvena tapahtuu, mutta ei sitä voi poissulkeakaan, Käihkö katsoo.

Lue myös:

    Uusimmat