Venäjän ja Euroopan Unionin välit ovat kiristyneet erityisesti venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitsemisen jälkeen.
MTV Uutisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan erikoistoimittaja Mirja Kivimäki pohtii Venäjän haluavan viimeaikaisilla toimillaan ja lausunnoillaan viestiä, ettei se tarvitse EU:ta mihinkään.
– Tämähän ei tosiasiassa pidä paikkaansa, jos mietitään esimerkiksi Nordstream-kaasuputkea. Totta kai Venäjä tarvitsee kaasulleen asiakkaita ja se tarvitsee muutenkin kansainvälistä yhteistyötä monella tapaa, Kivimäki toteaa.
Lue myös: Mikä odottaa EU:lle uhittelevalle Venäjälle matkustavaa ulkoministeri Haavistoa? – "Tilanne on putoamassa Suomen syliin"
Oliko viesti kotimarkkinoille suunnattu?
Hän pohtii, että ulkoministeri Sergei Lavrovin viesti onkin suunnattu enemmän Venäjän kotimarkkinoille.
Kivimäki toteaa, että EU:ssa on tullut vaatimuksia, joiden mukaan Navalnyin tapauksen takia Venäjää vastaan tarvittaisiin lisää pakotteita.
– Saksa on sanonut, että lisäpakotteita ei voida sulkea pois. Saksa ja Ranska ovat pääroolissa päättämässä minkälaisia pakotteita laitetaan.
Kivimäen mukaan dilemma kiertyy kuitenkin takaisin mainittuun Nordstreamiin ja Saksan tilanteeseen energiatuotantonsa kanssa.
Lue myös: MTV-analyysi: Mikä on Lavrovin EU-uhkauksen ydin ja kuinka uskottava se on? – "Venäjä on suurvalta, joka ei tarvitse heikkoja valtioita"
– Saksahan on päättänyt luopua ydinvoimasta ja tarvitsee siksi lisäystä energiasektorilleen ja sinne on tulossa sen takia venäläistä kaasua entistäkin enemmän. Joten kyllä siellä on Angela Merkelillä ja hänen mahdollisilla seuraajillaan kovat paikat päättää, mikä se suhde Venäjään pitäisi olla.
Toimet kolahtaisivat omaan nilkkaan
Kivimäki toteaa ongelmana olevan, että sanktiot Nordstreamia kohtaan olisivat samalla sanktioita eurooppalaisten toimia kohtaan.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, minkälaisia ongelmia globaali talous tuo. Jos yksi toimija halutaan sulkea pois, niin se ei enää sujukaan niin, että voidaan vain sanoa, että nyt me katkaisemme välit.