Nootit kuuluvat diplomatiaan, mutta Venäjä todennäköisesti pyrkii jollain muullakin tavalla vastaamaan Suomen takavarikointeihin.
Venäjä lähetti tällä viikolla Suomelle nootin sen jälkeen, kun Suomi alkoi takavarikoida Venäjän omaisuutta. Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja Hiski Haukkala ei pidä nootin lähettämistä itsessään kovin huolestuttavana, vaikka sillä onkin historiallisesti ikävä kaiku.
Venäjän Suomen-suurlähetystö kertoi tällä viikolla lähettäneensä Suomen ulkoministeriölle nootin Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin takia.
Katso Hiski Haukkalan koko haastattelu Uutisextrassa MTV Katsomosta.
Nootissa esitetään "jyrkkä protesti" Suomen viranomaisten toimista. Venäläisomaisuuden takavarikkolistalla on reilusti yli 40 kohdetta, mukaan lukien kiinteistöjä, huoneistoja ja autopaikkoja.
– Sanalla "nootti" on meillä Suomessa tietysti vuodesta 1961 lähtien ollut hyvin pahaenteinen kaiku, mutta sehän on hallitusten välistä kirjeenvaihtoa, muodollinen tapa lähettää tällainen kirje ja välittää viesti, toteaa Haukkala.
Haukkala viittaa niin sanottuun noottikriisiin, eli Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa vuonna 1961 tapahtuneeseen poliittiseen kriisiin, jossa Neuvostoliitto painosti Suomea YYA-sopimuksen pohjalta sotilaalliseen yhteistoimintaan.
Taustalla oli myös monien arvioiden mukaan Neuvostoliiton halu vaikuttaa Suomen presidentinvaaleihin.
Lue myös: Upin johtaja: Putin ei ehkä suostuisi Trumpin "diiliin", ja sillä voisi olla arvaamattomat seuraukset
Haukkala muistuttaa kuitenkin että pohjimmiltaan sana nootti tarkoittaa vain hallitusten kirjeenvaihtoa.
– Siihen ei liity mitään sen kummempaa eskaloitumista eikä mitään suurempaa symboliikkaa, muuta kuin että viesti välitetään paikasta A paikkaan B.
– Selvää on, että Venäjää tämä asia närästää. Suomi kuitenkin toimii lain ja asetusten mukaan ja on tässä asiassa ihan oikeassa, Haukkala lisää.
Haukkala: Jollain tavalla Venäjä pyrkinee vastaamaan
Haukkala kuitenkin toteaa, että on syytä olettaa Venäjän pyrkivän tavalla tai toisella vastaamaan Suomen toimiin jollakin vastaavalla toimenpiteellä.
Vastaaminen samalla mitalla voi olla hankalaa, sillä Suomella ei ole paljoakaaan omaisuutta tai toimintaa Venäjällä. Suomen lähetystö puolestaan on lähtökohtaisesti koskemattomuuden suojissa.
– Se mielenkiintoinen kysymys tietysti on, miten Venäjä sitten ihan oikeasti pyrkii jossakin välissä vastaamaan, Haukkala toteaa.
Haukkalan haastattelun jälkeen perjantaina Suomen Moskovan-suurlähetystön aitaa sotkettiin kananmunilla ja tekstillä "Ahvenanmaa on meidän". Ei ole tiedossa, miksi aitaa sotkettiin ja siihen kirjoitettiin Ahvenanmaata koskeva viesti. Osa Suomen takavarikoimista kiinteistöistä oli Ahvenanmaalla.
Suomi lähetti asiasta nootin Venäjälle lauantaina.