Venäjällä on tapahtunut kolmessa kuukaudessa kaksi suurta terrorihyökkäystä. Niistä voi muodostua Kremlille poliittinen pulma.
Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on käsissään "kiusallinen tilanne", sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
Putin on mielellään puhunut tai Lassilan sanaa käyttäen jopa "jankuttanut" Venäjän 1990-luvun kaaoksesta. Neuvostoliitto oli hajonnut, talous oli kuralla, eikä Boris Jeltsinin loppuvuodet herättäneet sen enempää kunnioitusta kuin pelkoakaan.
Putinin versiossa historiasta kaaos päättyi Putinin valtaannousuun, tilalle tuli laki ja järjestys.
Vain joitain päiviä ennen maaliskuun Moskovan Crocus City Hall -konserttisalihyökkäystä Putin väitti, että Yhdysvaltojen varoitukset terrori-iskusta olivat "provokatiivisia lausuntoja", jotka muistuttivat "suoranaista kiristystä". Tarkoitus oli "pelotella ja horjuttaa yhteiskuntaamme", Putin väitti.
Seuranneessa iskussa kuoli 145 ihmistä.
Terroristijärjestö Isis on väittänyt tehneensä hyökkäyksen. Myös esimerkiksi Venäjä ja Yhdysvallat ovat syyttäneet hyökkäyksestä Isisiä. Hyökkäyksen takana epäillään olevan Isisiin liitetty Wilayat Kavkaz -ryhmä.
Liki päivälleen kolme kuukautta myöhemmin Venäjällä tapahtui jälleen tuhoisa terrorihyökkäys, tällä kertaa Dagestanissa. Suurin osa 20 kuolleesta oli poliiseja.
Dagestan on Venäjään kuuluva tasavalta Kaukasiassa.
Putinin vallan ja arvovallan kannalta riski on, että hänen tarinansa järjestyksen luomisesta palaa kummittelemaan.
– Tämä on kiusallinen ja vaarallinen tilanne Putinin uskottavuudelle. Venäläisessä poliittisessa kritiikissä ollaan aika taidokkaita käyttämään muistoja menneistä ajoista. Niillä kuvilla osataan pelata, Lassila sanoo puhelimitse MTV Uutisille.
– Putinin riski on, että saamattomuudellaan hän luo itsestään negatiivisen peilikuvan, hän katsoo.
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n henkilöstöä Dagestanissa 24. kesäkuuta. Terroristien hyökkäyksessä kuoli 20 ihmistä, joista suurin osa poliiseja.
Terrorismin torjunta "täysin retuperällä"
Nyt vaikuttaa siltä, että Venäjällä on Isis-ongelma, Lassila toteaa. Tai oikeastaan kyse on ylipäätään terroristiongelmasta, ja se Venäjällä on ollut jo pidemmän aikaa. Nyt se vain on jälleen nostanut tuhoisaa päätään.
Putin on osaltaan ruokkinut edellytyksiä terrorismille Venäjällä.
– Venäjän toimet Syyriassa ovat luoneet syvän katkeruuden Tshetshenian sotien lisäksi. Venäjällä on pitkä ja sortava kolonialistinen asenne erityisesti Keski-Aasiasta ja Pohjois-Kaukasiasta tulevia kohtaan. Rakenteellista rasismia, Lassila sanoo.
– Nyt nämä ongelmat ovat eri syistä nousseet pinnalle. Isis on ilmeisesti yksi tekijä, joka on kyennyt rekrytoimaan ja toimimaan koronapandemian ja sittemmin sodan katveessa, Lassila jatkaa.
Venäläisviranomaisten kyky estää terrori-iskuja on Lassilan arvion mukaan tällä hetkellä ilmeisen rajallinen. Avoin kysymys on, kuinka paljon tämä liittyy resursseihin.
Selvää sen sijaan Lassilan mielestä on, että terrorismiongelma liittyy Kremlin poliittiseen fokukseen, joka on ollut viimeiset reilut kaksi vuotta Ukrainassa.
– Hyvin autoritääriseen järjestelmään mahtuu yksi totuus. Nyt se on Venäjällä Ukraina ja totaalinen länsivastaisuus. Kysymys terrorismiongelmasta on jäänyt täysin retuperälle. Tragikoomista on suhde Talibaniin. Se oli kielletty termi, nyt Taliban on vakiintunut vieras esimerkiksi Pietarin talousfoorumissa, Lassila toteaa.
Länsimaiden suhteet Venäjään ovat olleet niukat ja tiukat maan helmikuussa 2022 aloittaman suurhyökkäyksen jälkeen. Venäjä on hakenut kavereita sieltä, mistä niitä on löytynyt. Seuraksi ovat kelvanneet esimerkiksi Talibanin johtama Afganistan, Iran ja Pohjois-Korea kasvavan Kiina-riippuvuuden lisäksi.
27:27
Mitä Moskovan konserttisalin videot kertovat? Konkaripoliisien analyysi on maaliskuulta.
"Näistä tulee irvikuvia"
Lassila pitää hyvin todennäköisenä, että väkivaltaisia terrorihyökkäyksiä tapahtuu Venäjällä myös jatkossa. Venäjällä kun sekä islamistinen radikalismi että antisemitisti ovat nostaneet päätään. Dagestanin hyökkäyksessä juutalaisten rukouspaikkoja, synagogia, sytytettiin tuleen.
– En näe kauheasti vaihtoehtoja ja mallia, jolla Venäjä voisi näitä torjua, Lassila katsoo.
Silti Lassila uskoo, että Venäjä reagoi jollain tavalla. Tosin jos hyökkäykset pysyvät Moskovasta ja Pietarista katsottuna syrjäseuduilla, kuten vaikka Dagestanissa, eivät ne ole Putinin vallalle sellainen ongelma kuin Crocus City Hall -hyökkäys.
Todennäköisiä työkaluja ovat uusi lainsäädäntö ja nimitykset. Esimerkiksi Dagestanin tasavallan 58-vuotias päämies Sergei Melikov voi päätyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Toisaalta Venäjällä epäonnistuminen ei sinällään ole paha moite, kunhan pysyy lojaalina, Lassila muistuttaa.
Puhetta terrorismin kitkemisestä riitti Venäjällä jo Crocus City Hall -hyökkäyksen jälkeen. Sitä ja tätä piti tehostaa.
– Näistä tulee irvikuvia, miten virallisesti päätetään tehdä ja mitä oikeasti tapahtuu. Silmiinpistävää on se, että Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on maininnut Dagestanin hyökkäyksen, mutta presidentti Putin on pysynyt hiljaa, Lassila sanoo.
– Se, että Venäjällä rummutetaan, miten Ukraina ja länsimaat ovat tässä syyllisiä, ei ole uskottavaa pidemmän päälle kotiyleisöllekään. Lähinnä toivotaan, ettei terrori-iskut toistuisi kovin nopeasti ja ihmiset unohtaisivat, hän jatkaa.
Jos Kremlin toive ei toteudu, vaan terrorismista tulee aito puheenaihe ja toistuva ongelma, voi siitä muodostua poliittisesti hyvinkin merkityksellinen asia Venäjällä, Lassila katsoo.
– Jos terrorismi tulee Ukrainan sodan rinnalle, on tämä todella iso ongelma ja haaste Putinille, Lassila arvioi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin 24. kesäkuuta.