Muukalaisviha on nostanut Venäjällä päätään tadzhikistanilaisterroristien iskettyä tappavasti Moskovan alueella viime viikolla, kertoo CNN.
Videot ryöpsähtivät nopeasti venäläisten silmille Moskovan terrori-iskun jälkeen. Yhdessä pidättäjä leikkaa epäillyltä irti korvaa, toisissa esitellään ruhjeisia, pelokkaita miehiä.
Ruhjotut terroristiepäillyt marssitettiin, ja yhdessä tapauksessa kärrättiin, oikeuden eteen.
Virallisen Venäjän näytettyä, kuinka se kohtelee heitä, neljää tadzhikistanilaismiestä, oli kansan vuoro.
Konserttisaliin epäillysti iskenyt nelikko tuotiin oikeuden eteen näkyvästi vammautuneita. Yksi heistä oli tajuton.
Konserttisali-iskua on seurannut Venäjällä poikkeuksellinen muukalaisvihan aalto, joka on kohdistunut etenkin Venäjän keskiaasialaisvähemmistöön.
Erään parturikampaamon omistaja kertoo venäläislehti Moskovsky Komsomoletsille puhelimensa soineen "jatkuvasti" tappouhkausten takia.
– Olen raskaana, enkä tiedä mitä tehdä. En voi mennä ulos.
Lue myös: Väite: Venäjällä alkanut "operaatio maahanmuuton vastaisuus"
Poliisi ryöstäjänä
Muukalaisvihassa tai edes järjestelmällisessä rasismissa ei Venäjällä ole sinänsä mitään uutta.
Esimerkiksi Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestö kertoo vuosiraportissaan, että "Venäjän poliisi jatkaa ei-slaavilaisten siirtotyöläisten ja etnisten vähemmistöjen profilointia. Heidät alistetaan perusteettomille tarkastuksille ja usein pitkitetyille kiinniotoille epäinhimillisissä oloissa."
Nyt tilanne on entistä huonompi. Tunnettu asianajaja ja vähemmistöaktivisti Valentina Chupik kertoo CNN:lle, että terrori-iskun jälkeen hänen saamansa yhteydenotot ovat räjähtäneet.
– Poliisi yrittää teeskennellä, että he taistelevat etnistä rikollisuutta vastaan ja yrittävät estää terroristihyökkäyksiä. Oikeasti he ryöstävät siirtolaisia, sanoo Chupik.
– Minulla on siirtolaisilta kymmenittäin valituksia, joissa he kertovat poliisin pysäyttäneen heidät ja varastaneen mitä haluavat, hän jatkaa.
Lue myös: MTV:n kirjeenvaihtaja sai tarpeekseen Venäjästä: "Pitääkö minun omistaa koko elämäni tälle vastenmieliselle maalle"
Natsit "natseja" vastaan
Kehityskulku on ollut selvä jo parisen vuotta. Muukalaisviha on Venäjällä selvässä kasvussa.
Taustalla on – kuten venäläisessä yhteiskunnassa monesti – kaikille näkyvä ristiriita. Rasismi on nimittäin nostanut päätään Ukrainaan aloitetun suurhyökkäyksen seurauksena.
Virallisesti Venäjällä oli Ukrainassa pitkään käynnissä erikoisoperaatio natsismia vastaan, vasta äskettäin on alettu puhua virallisesti sodasta.
Moni sotaa kannattava venäläinen on äärinationalisti, joka näkee itsensä uusnatsina, kertoo Temur Umerov, Keski-Aasian asiantuntija Carnegie Russia Eurasia Center -ajatuspajasta Berliinistä.
– Se [sota] antoi heille luvan puhua vapaasti ilman pelkoa yhteiskunnan kritiikistä, koska he taistelevat Venäjän puolesta. Taistelivat he sitten verkossa tai oikealla rintamalla, Umerov sanoo CNN:lle.
Myös Kremlin viestinnän muutoksella on osuutensa vihan nousuun. Putinille on hyödyksi, jos kansa kokee uhkan tulevan ulkoa.
Lue myös: Venäjä iski tappavasti ilmasta Länsi-Ukrainaan
Siirtolaiset elintärkeitä Venäjälle
Mutta liika on liikaa. Monimiljoonainen keskiaasialaisvähemmistö on elintärkeä Venäjän taloudelle.
Arviolta 80 prosenttia Venäjän noin seitsemästä miljoonasta siirtolaisesta tulee Keski-Aasiasta, ja ilman heitä yhteiskunnalle olennaiset työt jäisivät tekemättä.
Venäjällä Keski-Aasian maista tulleet ihmiset on perinteisesti nähty arvokkaana halpatyövoiman lähteenä. Neuvostoliitosta itsenäistyneet maat taas ovat saaneet arvokasta valuuttavirtaa itselleen, kun Venäjällä työskentelevät ovat lähettäneet osan palkastaan perheilleen.
Kahden sotavuoden aikana valuuttavirran on todettu kiihtyneen voimakkaasti. Samalla Venäjän riippuvuus siirtotyöläisistä on kasvanut.
– Siirtolaiset ovat ratkaisevia useilla Venäjän talouden sektoreilla. Ilman heidän työpanostaan on mahdotonta saavuttaa tällaista vakauden tasoa. Venäjä tarvitsee heitä kriittisesti, sanoo Temur Umerov.
Lue myös: Pekka Toveri: Panssarivaunut korvataan heti, kun nämä kriteerit täyttävä sotakone löytyy
Putinin syytä varoa
Venäjän johtaja Vladimir Putin on varonut syyttämästä Tadzhikistanin johtoa maan kansalaisten tekemästä terrori-iskusta Moskovassa.
Vaikka terroristiepäillyt ovat kotoisin Tadzhikistanista, on presidentti Putin ollut hyvin varovainen kommenteissaan. Kritiikki, saati sitten syytökset, ovat olleet kortilla. Moitteiden sijaan on kerrottu maiden välisestä yhteistyöstä terrorin torjunnassa.
Kremlin syyttävä sormi on sen sijaan osoittanut vailla todisteita Ukrainaan, joka on kiistänyt osallisuutensa veritekoon täysin. Oman osansa ovat saaneet myös Ukrainaa tukevat länsimaat.
Putin on vaikeassa paikassa, sillä hän ei voi lietsoa kansan muukalaisvihaa ainakaan julkisesti, mutta sen suitsiminenkaan ei ole Kremlin vääristyneellä logiikalla järkevää.
Keski-Aasian asiantuntijan Umerovin mukaan Putinin on nyt oltava hyvin varovainen puheissaan. Maailmassa, jossa Venäjän presidentillä on näin vähän liittolaisia, hän ei voi niitä enää karsia.
– Putin ei vain voi myöntää, että Venäjän ja Tadzhikistanin välisissä suhteissa on ongelmia. Tadzhikistan on yksi Putinin läheisimmistä liittolaisista, ja Venäjän ollessa näin eristäytynyt, se ei voi valita maita, joiden kanssa pitää ystävällisiä välejä.