Venäläissuomalainen Boris Rotenberg perui hovivalituksensa pankkeja vastaan – pakotteet asetettiin Obaman aikana

Venäläissuomalainen liikemies Boris Rotenberg on perunut hovivalituksensa jutussa, jossa hän hävisi käräjäoikeudessa riidan pankkipalveluista Suomessa.

Rotenberg asetti peruutuksen ehdoksi, että hänet vapautetaan maksamasta pankkien oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa eivätkä pankit vaadi oikeudenkäyntikuluja hovioikeuskäsittelyn osalta. Pankit suostuivat tähän ja peruuttivat vastavalituksensa.

Näin ollen Helsingin käräjäoikeuden tammikuussa 2020 antama, Rotenbergille kielteinen ratkaisu jäi pääasian osalta voimaan, Helsingin hovioikeus päätti perjantaina.

Pakotteita asetettiin Obaman aikana

Rotenberg oli haastanut Svenska Handelsbankenin, Nordean, OP Yrityspankin ja Danske Bankin oikeuteen, koska ne eivät suostuneet myöntämään hänelle pankkipalveluita Yhdysvaltojen Krimin pakotteiden takia.

Rotenbergille asetettiin pakotteita Venäjän vallattua Krimin maaliskuussa 2014. Silloinen Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama antoi asetuksen, joka antoi Yhdysvaltojen pakoteviranomaiselle valtuudet asettaa talouspakotteita Venäjän hallinnon lähipiirille.

Rotenberg joutui listalle, koska hän oli toiminut pakoteviranomaisen mukaan "Venäjän hallituksen johtavan virkamiehen hyväksi tai tämän puolesta".

Helsingin käräjäoikeus katsoi, ettei pankkien tarvitse tarjota Rotenbergille pankkipalveluita, sillä oikeuden mukaan jäi näyttämättä, että Rotenberg asuisi Eta-alueella. Sen takia hänellä ei oikeuden mukaan ollut luottolaitoslain tarkoittamia oikeuksia peruspankkipalveluihin.

Pankit pelkäsivät joutuvansa itse pakotteiden kohteeksi

Asialla oli pankeille potentiaalisesti poikkeuksellisen suuri merkitys. Esimerkiksi Handelsbankenin käräjäoikeuteen lennättämä yhdysvaltalainen pakotevirkamies katsoi, että Rotenbergille palveluita tarjoava pankki voisi joutua itsekin pakotteiden kohteeksi. Tämä voisi hänen mukaansa tarkoittaa muun muassa tällaisen pankin varojen jäädyttämistä Yhdysvalloissa ja jopa pankin johdon syytteeseen asettamista Yhdysvaltain lain rikkomisesta.

Myös käräjäoikeus katsoi, että pankeille aiheutuisi Yhdysvaltain Rotenbergille asettamien pakotteiden vuoksi huomattava taloudellinen riski ja niillä oli ollut perusteltu syy kieltäytyä pankkipalvelujen tarjoamisesta.

– Huomattavan taloudellisen riskin ottaminen olisi myös luottolaitoslain riskinottoa koskevan sääntelyn vastaista. Käräjäoikeus ei ole katsonut pankkien menettelyn olevan myöskään yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää, käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan.

Tuolloin käräjäoikeus määräsi Rotenbergin korvaamaan pankkien oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 530 000 eurolla.