Norjassa työskentelevä suomalaisprofessori yllättyi valtavasti ilmi tulleesta epäilystä, jonka mukaan venäläisvakooja oli soluttautunut Norjan arktiseen yliopistoon Tromssassa.
Yhteiskuntaturvallisuuden professori Christer Pursiainen Norjan arktisesta yliopistosta kertoo, että hän ei tuntenut agentiksi epäiltyä henkilöä. Tapahtuneen tultua ilmi hän selvitti, että henkilö on ollut paikalla hänen puhuessaan eräässä seminaarissa.
– Ainakaan minua tämä henkilö ei ole yrittänyt lähestyä, Pursiainen toteaa.
Tapaus sattui Norjan arktisen yliopiston pääkampuksella Tromssassa toimivassa Rauhantutkimuskeskuksessa. Pursiainen kertoo keskuksen sijaitsevan aivan hänen toimipisteensä naapurissa.
Lue myös: Norjan suojelupoliisi paljasti venäläisvakoojan: Tromssan yliopistossa "vierailevana tutkijana" työskennellyt eversti tutki muun muassa sähköverkkojen sabotointia
Tiedustelupalvelu nappasi agentin
Mediatietojen mukaan epäilty agentti toimi brasilialaisen valeidentiteetin takaa. Pursiaisen mukaan kaukaakin tulleet henkilöt yliopistossa eivät ole Tromssassa mikään poikkeus, joka soittaisi herätyskelloja.
Hänen käsityksensä mukaan mies oli saanut hyvät suositukset Kanadasta, eikä kukaan ollut edes osannut kuvitellakaan, että GRU:n everstiksi epäilty henkilö tulisi yliopistoon vuoskausia rakennetun väärän henkilöllisyyden turvin.
– Kyllähän tämä herättää miettimään näitä asioita tarkemmin.
Ennen tapauksen ilmituloa Pursiainen olisi pitänyt moista skenaariota mahdottomana. Nyt moni pohtii, onko olemassa tapaa, jolla yliopisto olisi voinut olla tarkempi.
Toisaalta Pursiainen kertoo, että brasilialaisen henkilön tulo yliopistoon käsitellään niin ulko- kuin oikeusministeriössäkin oleskeluluvan saamiseksi, eikä sielläkään oltu huomattu mitään epäilyttävää.
Jostain syystä tiedustelupalvelu kuitenkin sai asiasta vihiä. Epäilty agentti otettiin kiinni niin, että hänen hallussaan oli tiettävästi menolippu pois Norjasta. Mahdollisesti agenttikin olikin saanut jo tietää maan polttavan hänen jalkojensa alla.
Lue myös: Norja on pidättänyt Venäjän vakoojaksi epäillyn – miehen uskotaan eläneen maassa vuoden tekaistulla henkilöllisyydellä
2:18
Katso myös: Vakoojaksi epäilyn miehen henkilöllisyyttä selvitti myös tutkivaa journalismia tekevä Bellingcat-ryhmä. Aiemmin ryhmä selvitti Christo Grozevin johdolla venäläisryhmän, joka reititti tuhoisia ohjuksia Ukrainaan.
Keräsikö agentti tietoja tai rakensi reittiä piireihin?
Agentiksi epäilty mies oli työryhmässä, joka käsittelee esimerkiksi hybridiuhkia. Pursiainen tietää, ettei työssä käsitellä turvaluokiteltuja asiakirjoja tai tietoja, vaan työ tehdään avoimien tietojen pohjalta. Toki työryhmässä voisi saada selville, mitä uhkia siellä käsitellään ja saada syvällisen, analyyttisen yleiskuvan aihepiiristä.
Todennäköisempi hyöty voisi Pursiaisen mielestä olla kuitenkin verkostojen rakentaminen ja tunnistaminen. Työryhmien ja muiden vastaavien yhteenliittymien avulla henkilö voi paikallistaa henkilöt, jotka toimivat näiden aiheiden kanssa ja ketkä ovat heidän kanssaan yhteistyössä. Nimilistaa voisi käyttää esimerkiksi heikkouksien löytämiseksi tai soluttautumisen ja tutkinnan apuna.
Jos henkilö olisi jatkanut "uraansa" pidempään yliopistossa, olisi hän voinut ehkä nousta asemaan, joka olisi voinut toimia hyvänä peitteenä osallistua kaikenlaiseen toimintaan. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että tiedusteluviranomaiset katkaisivat soluttautumisen.
Lue myös: Putinin liittolaisen poika vangittu laittomasta lennokin käytöstä Norjassa – pääministeri: Norjaan ei kohdistu suoraa uhkaa, mutta tilanne on vakava
Ihmiset tuntevat tulleensa huijatuiksi
Pursiaisen käsitys on, että miehen tunteneet ovat pettyneitä ja kokevat tulleensa huijatuiksi. Muutenkin tapaus on herättänyt paljon tunteita ja keskustelua yliopiston sisällä.
Tapahtuneella on ikävä seuraus koulun työntekijöille ja opiskelijoille, joilla on Venäjän kansalaisuus.
Tapaus heijastuu heihin nyt yleisenä epäluottamuksena. Tällainen kollektiivinen epäily heikentää yliopiston yleistä ilmapiiriä.
Tapaus on herättänyt Norjassa valtavasti keskustelua, jonka yhteydessä muun muassa eräs entinen johtaja Norjan tiedustelupalvelusta ehdottaa, että kaikki tiedustelupalvelun tulisi haastatella kaikki yliopistoissa työskentelevät tai opiskelevat Venäjän kansalaiset. Heitä on satoja.
Tapaus on herättänyt Norjassa valtavasti keskustelua, jonka yhteydessä muun muassa eräs entinen johtaja Norjan tiedustelupalvelusta ehdotti Norjan yleisradion NRK:n uutisessa, että kaikki tiedustelupalvelun tulisi haastatella kaikki yliopistoissa työskentelevät tai opiskelevat venäläiset.
Aiemmin Norjassa on uutisoitu siitä, että venäläisten epäillään lennättäneen droneja kriittisen infrastruktuurin lähistöllä. Turvallisuuspoliisi tutkii asiaa.
Lue myös: Norjassa lennokkihavaintojen tutkinta keskitetään maan turvallisuuspoliisille
4:13
Lounais-Suomessa havaittiin drone-lennokkeja huoltovarmuuden kannalta tärkeiden kohteiden läheltä – näin ylikomisario kommentoi.