Vihreät esittää säännöllisen lähijunaliikenteen kokeilun aloittamista Turun, Tampereen, Oulun, Lappeenrannan, Lahden ja Kouvolan kaupunkiseuduilla vuoteen 2023 mennessä.
Samalla puolue esittää, että vanhojen lähijunien eli "lättähattujen" seisakkeet palautettaisiin toimiviksi asteittain siten, että hanke alkaisi kuluvalla hallituskaudella.
– Tavoitteena on, että seisakeverkostot olisivat valmiina vuoteen 2030 mennessä, sanoi vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Vihreät aikoo ajaa tavoitetta niin kevään kuntavaaleissa kuin hallituksessakin. Myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on ollut julkisuudessa myötämielinen lähijunaliikenteen kehittämiseen. Viime vuonna toteutettiin lähijunapilotti Tampereen ja Nokian välillä.
– Lähijunien päästöt ovat parhaimmillaan jopa 98 prosenttia pienemmät kuin henkilöautoliikenteen päästöt. On vaikea keksiä tehokkaampia keinoja toteuttaa liikenteen päästövähennyksiä, Mustakallio sanoi.
"Potentiaalia Pohjanmaalla, Kuopiossa ja Jyväskylässäkin"
Vihreiden mukaan seisakeverkoston kustannukset ovat arviolta 20–40 miljoonaa euroa. Seisakkeiden rahoittamiseen voidaan puolueen mukaan käyttää Euroopan kestävän kehityksen rahastoa sekä valtion infra-budjettia.
Vielä 1970- ja 1980-luvuilla Suomen kaupunkiseuduilla matkustettiin lättähatuiksi kutsutuilla junilla. Autoilun lisäännyttyä monet vanhat lähijunaseisakkeet purettiin, mutta vihreiden mukaan valmiit paikat seisakkeille jäivät jäljelle. Mustakallion mukaan nyt esitetyillä kokeiluilla saataisiin miljoona suomalaista lisää lähijunaliikenteen piiriin.
– Näiden lisäksi potentiaalia on muun muassa Seinäjoella, Vaasassa, Jyväskylässä ja Kuopiossa, mutta niissä ei ole valitettavasti mahdollisuutta saattaa lähijunakokeiluja liikkeelle ihan näin ripeästi.