Viininviljely onnistuu hyvin myös Suomessa. Juha Karvonen on kokeillut ja tutkinut viininviljelyä Tuusulassa jo yli 20 vuoden ajan. Tulokset ovat vakuuttavia.
Anna-Liisa ja Juha Karvonen aloittivat viininviljelyn Tuusulassa reilut 20 vuotta sitten. Parhaimmillaan viiniköynnöksiä oli 200, nyt niitä on 40.
– Tässähän ei ole ollut tarkoitus tehdä mitään viinitilaa vaan alun perin oli tarkoitus tutkia se, miten viini kasvaa Suomessa. Nyt tutkimus on tehty ja tulokset ovat kansissa ja se on loppu nyt, naurahtaa Juha Karvonen.
Lukuisat viiniköynnöslajikkeet menestyvät hyvin Suomen olosuhteissa.
Kasvupaikka ja lajike ratkaisevat
Vuosien kokeilun ja opiskelun jälkeen johtopäätös viiniköynnösten kasvamisesta Suomen oloissa on selvä.
– Kyllä kasvaa ja erittäin hyvin, mutta se on riippuvainen lajikkeesta ja kasvupaikasta. Jos ei kasva, niin syy on lajikkeessa ja kasvupaikassa, toteaa Karvonen.
Eläkkeellä oleva lääkäri Karvonen on perehtynyt viininviljelyyn perusteellisesti.
– Aloin opiskella alaa. Kävin oppia hakemassa Kaliforniasta Napa Valley Collegesta. Sitten kävin Mustialan agrologikoulutuksen läpi. Sen jälkeen opiskelin Itävallassa Eisenstadtissa viinintuotannon ja markkinoinnin maisteritutkinnon ja graduni tein Helsingin yliopistossa. Se valmistui vuonna 2009. Sitten aloitin tohtoriopinnot. Tulokset ovat kasassa, mutta katsotaan nyt, voiko Suomessa enää väitellä suomen kielellä, ihmettelee Karvonen.
Karvosten puutarhassa oli enimmillään 200 viiniköynnöstä. Nyt niitä on jäljellä 40.
"Viininviljely on kestävyyslaji, ei pikajuoksusuoritus"
Suomessa menestyvät parhaiten Baltiasta, Pohjois-Saksasta ja Etelä-Ruotsista peräisin olevat viiniköynnökset. Viljelyolosuhteet ovat täällä aivan yhtä hyvät ja ilmaston lämpenemisen myötä ne paranevat entisestään. Paras kasvupaikka viiniköynnökselle on etelärinne ja maaperä hiekka-savimaa.
– Eihän se työlästä ole, koska viini kasvaa sen jälkeen, kun pistetään se maahan, mutta onhan siinä omat hommansa. Tämä on kestävyyslaji eikä pikajuoksusuoritus. Ei se yhtä helppoa ole kuin rairuohon kasvatus, mutta kun hankkii tietoa ja kokeilee, se onnistuu viimein, kuvailee Karvonen.
Karvosen nykyisistä 40 köynnöksestä rypälesatoa tulee noin 50 kiloa.
–Teemme niistä mehua ja hilloja ja ehkä laitetaan pieni rypäleviinieräkin käyntiin. Ystäville, tuttaville ja kylän miehille pientä iloa, hymyilee Karvonen.
Suomessa valmistettua rypäleviiniä ei voi markkinoida viininä, koska Suomi ei ole listautunut EU:n viinintuottajamaiden listalle.
Rypäleistä käymisteitse valmistettua juomaa
Suomi ei ole listautunut EU:n viinintuottajamaiden luetteloon ja siitä seuraa ongelmia, esimerkiksi se, ettei rypäleistä valmistettua viiniä saa markkinoida viininä. Sitä on kutsuttava rypäleistä käymisteitse valmistetuksi miedoksi alkoholijuomaksi.
– Listautumisesta olisi sekin hyöty, että tilanne olisi selkeä. Nämä mahdolliset tulevat viininviljelijät uskaltaisivat aloittaa kasvatuksen. Harmittelen sitä, ettei tätä jo aleta pikkuisen enemmän petata. Nyt jo pitäisi istuttaa köynnöksiä ja jalostaa meille sopivia lajikkeita, jotta oltaisiin valmiita 30 vuoden päästä, kun ilmastonmuutos etenee, pohtii Karvonen.
Ensimmäinen suomalainen kaupalliseen myyntiin tullut viinirypäleviini - nimeltään Aino - valmistettiin Karvosten Tuusulassa kasvattamista viinirypäleistä vuonna 2007.
– Emme itse valmistaneet viiniä vaan myimme rypäleet tilaviinin tuottajalle. Kysyntää oli niin paljon, ettei tarjonta riittänyt, muistelee Karvonen.