MTV Sportin jalkapalloselostaja Tuomas Virkkunen niputtaa viikoittain tuoreeltaan Valioliiga-kierroksen mielenkiintoisimmat puheenaiheet. Mitä jäi tästä Valioliiga-kierroksesta mieleen?
Olisi voinut luulla, että kun Leicester tarjoaa saumaa, niin muita mestaruuskandidaatteja kiinnostaisi? Mutta luonnollisestikin toisin kävi; surumielinen Arsenal pupelsi kotonaan Swansealle, Tottenham pelasi kuukausiin heikoimman pelinsä ja City nyt on näennäisesti ollut ylipäätään mukana mestaruustaistossa.
Jos kuitenkin yhteenvetää mestariehdokkaisen peliesitykset arkikierrokselta, on pakko sanoa, että juuri se jengi, johon kaikkein vähiten kaikki on luottanut, pelasi pistemenetyksestään huolimatta kaikkein vakuuttavimmin. Leicester jäi tasuriin kotonaan WBA:ta vastaan, mutta sen peliesityksessä ei edelleenkään ollut mitään aihetta paniikkiin. Päinvastoin, se oikeastaan näytti epäilijöilleen taas sen, että se todella kykenee tarvittaessa luomaan peliä ja rakentelemaan paikkoja; tiistaina vain se viimeinen terävyys puuttui.
Tottenham on toistaiseksi näyttänyt erittäin vahvalta viikko toisensa jälkeen, mutta nyt on mielenkiintoista nähdä miten joukkue reagoi tähän tappioon North London Derbyssä. Eka puoliaika West Hamia vastaan oli ehkä kauden huonoin, eikä se hirvittävästi parantunut toisellakaan puoliajalla. Tosin, Bilicin Hammers ansaitsee ehdottomasti hatunnoston, se on hurja porukka, ei viedä heiltä kunniaa pois.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
City nyt on ollut teoreettisesti enää tässä taistossa mukana ylipäätään, siellä paketti hajosi sillä hetkellä kun Guardiolan sopimus julkistettiin. Sen sijaan Arsenalin vuotuista sulamista on kyllä mielenkiintoista seurata vuosi toisensa jälkeen. Totuuden nimissä silti, jos Wenger onnistuu tämänkin kauden sössimään, hän ei voi enää jatkaa, eihän?
Seuraava peli Lontoon suunnalla on odotusarvoltaan sitten sitä luokkaa, että toivoisi melkein sen jo starttaavan. Pohjois-Lontoon paikallinen on kutkuttavimmillaan vuosikausiin, panokset häkellyttävän korkealla ja näiden tulosten myötä maksimaalisen tärkeä. Leicesteriä ei saisi kumpikaan päästää karkuun, joten lauantaista tulee White Hart Lanella uskomaton näytelmä. Sen tietää jo nyt. Klassikko syntyessään.
Gloorian vuosi
West Ham ei kuulu niihin seuroihin, jota suuret menestystarinat seuraavat vuosi toisensa jälkeen. Ainakaan enää. Se on pikemminkin käynyt lähimenneisyydessä pohjalla (tippuneet Championshipiin) kuin pelannut europelejä. Asetelmat ovat radikaalisti kuitenkin muuttuneet. Slaven Bilicin valinta päävalmentajaksi on saanut varmasti herrat David Sullivanin ja David Goldin hykertelemään.
Karismaattisen kroaatin tuominen seuraan oli jo lähtökohtaisestikin hyvä veto, koska West Ham tarvitsi viimeiselle kaudelleen Upton Parkille jotain uutta; Sam Allerdyce oli jo nähty. Bilic on perustanut pelaamisensa samojen asioiden ympärille kuin Big Sam; erittäin kurinalainen puolustaminen, tiiviinä pysyvä muoto ja laadukkaat vastaiskut. Mutta Bilic on tuonut myös muuta kuten Tottenhamia vastaan nähtiin; ajoittain Hammers prässäsi ylempää aggressiivisemmin kuin Tottenham ja pelasi näyttäviä, taitavia pitkiä hyökkäyksiä, jotka päättyivät ratkaisupaikkoihin.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Tämän vuoden syksyllä jää rakas Upton Park historiaan ja koittaa uusi, uljas aika West Hamin historiassa. Olympiastadionille siirtyminen tulee viemään West Hamin uuteen aikaan, missä se voi tosissaan kilpailla Lontoossakin muita supersuosittuja seuroja vastaan suosioista. Olympiastadion tarjoaa siihen puitteet, mutta se ei tietenkään pelkästään riitä. Synnyttääkseen kunnon, pitkäjänteisen hypen seuran ympärille, sen on päästävä Eurooppaan. Ne pelit tuovat vielä ihan eri tason kunnioitusta seuran ympärille. Eurooppa-liigassa pitkälle eteneminen olisi mainio startti uudelle ajalle, mutta nyt näyttää siltä, että Bilic ryhmineen tavoittelee tosissaan kuuta taivaalta.
Mestarien liigaan pääsy West Hamille olisi fantasiaa. Kaiken kukkuraksi, vieläpä täysin napattavissa oleva unelma.
Putoamistaisto hahmottumassa
Swansean voitto Arsenalista tiesi sitä, vaikkei vielä lopullisia johtopäätöksiä kannatakaan tehdä, että walesilaiset ottivat selvästi kaulaa muihin. Aston Villa voi valmistautua jo Championshipiin, joten nyt näyttäisi vahvasti siltä että Sunderland/Newcastle/Norwich -kolmikosta joku selviää, kun kaksi muuta tippuvat.
Kaikilla on omat ongelmansa; Norwich on menettänyt kovasti pisteitä, koska ei osaa pitää edes kahden maalin johtoasemiaan. Viime aikoina Sunderland puolestaan olisi taatusti napsinut enemmän pisteitä, jos viimeistely onnistuisi edes jollain tasolla. Newcastle ei tiedä vieläkään tässä vaiheessa kautta, kannattaisiko lähteä hallitsemaan peliä vai tyytyä puolustamaan tiukasti ja iskemään vastaan.
Se tiedetään kuitenkin jo nyt, että jos tuleva lauantai on iso peli Pohjois-Lontoossa ja ylipäätään Valioliigassa; 20.3. kannattaa merkitä jo nyt ylös isoilla kirjaimilla kalenteriin. Silloin pelataan ehkä kauden isoin peli, ainakin Pohjois-Englannin isoin peli. Vuosikymmeniin. Tyne-Wear derby. Sekin jo varma klassikko syntyessään.