Hyökkäämistä pallonhallinnan kautta. Siinä kiteytettynä Manuel Pellegrinin teesit niin Manchester Cityssä kuin hänen koko urallaan ylipäätään.
Chileläinen on aina uskonut hyökkäävän jalkapallon voimaan, monesti puolustuksen kustannuksella. Ennen kaikkea kuitenkin pallonhallinnan kautta. Tyyli ennen kaikkea on kuvastanut Pellegriniä, jos ei voitto tule pitämällä palloa omalla joukkueella, ei se ole minkään arvoinen. Voittajan pitää olla proaktiivinen ja hallita palloa.
Pellegrini uskoi tähän jopa naiivisti vuosien saatossa. Chileläinen menetti pisteitä, ehkä pokaalejakin ideologiansa vuoksi, mutta samalla voitti myös paljon sydämiä.
Juuri kun kaikki näytti valuvan hänen käsistään hänen viimeisellä kaudellaan, hän kuitenkin käänsi kelkkansa. Myi sielunsa paholaiselle. Luopui ajatuksesta valloittaa sydämiä. Luopui pallosta. Mutta otti samalla hallintaansa pelin. Se pelasti tai ainakin näyttäisi pelastavan Cityn kauden.
PSG tippui Citylle UCL-otteluparissa, missä pariisilaiset pitivät palloa paljon enemmän hallussaan. Siinä otteluparissa oli monta muutakin elementtiä, mutta Pellegrinin taktiikka otteluihin oli yllättävä.
Sama on jatkunut Valioliigassa. Chelsea kaatui todella vakuuttavasti ja upeilla vastahyökkäyksillä. Vastahyökkäyksillä!! Huikea muutos Pellegriniltä.
Vanha koirakin voi oppia näköjään uutta, jos riittävästi nöyrtyy.
Koillis-Englannin helpotus
Viimeiset viikot on kirjoiteltu Koillis-Englannin tuskasta. Newcastlen ja Sunderlandin tippumisesta, korkeasta työttömyysprosentista ja yleisestä alakulosta ylipäätään intohimoisten duunarien alueella.
Tämä kierros toi edes vähän helpotusta tilanteeseen. Jalkapalloilullisesti ainakin. Silti pelko tippumisesta on todellakin ajankohtainen ja todennäköisesti ainakin toinen alueen jäteistä tippuu. Vajoaminen alasarjoihin voi olla myös jommalle kummalle sen jälkeen todellista. Rahahanoihin käsiksi pääseminen olisi entistä vaikeampaa, mitä se näille pohjoisen seuroille on jo muutenkin.
Jos vertaa esimerkiksi Sunderlandin ottelupäivän tuloja Arsenalin vastaavaan, saa vähän kuvaa missä liikutaan. Arsenal saa kolmesta ottelupäivän tapahtumasta Emiratesilla saman verran mitä Sunderland koko kaudesta Stadium of Lightilla.
Sunderland on tajunnut neuvotella silti pelaajien sopimukset fiksummin kuin Newcastle. Kauden 2005/2006 tippuminen opetti Sunderlandille paljon. Silloin kymmenien ihmisten työpaikat lähtivät alta, kun Black Catsit tippuivat. Nyt pelaajilla on sopimuksissaan pykälät, että palkat tippuvat automaattisesti 40 prosenttia, jos joukkue tippuu. Newcastlessa ei tällaisia pykäliä ole pelaajille neuvoteltu.
Mike Ashley saa siis myydä tennispalloja vielä paljon isommalla volyymillä tai sitten Rafa Benitezin pitää tehdä ihmeitä.
Mieletön Moss
Ihan kuin ei valioliigakaudessa muutoin olisi riittävästi jo draamaa, niin erotuomari Jonathan Moss päätti pistää oman vivahteensa taistoon.
Psykedeelinen esitys kokeneelta oikeudenjakajalta päätti todennäköisesti hänen omankin kautensa Valioliigassa. Niin kujalla hän oli, ettei tuollaista erotuomaritoimintaa näe edes Espanjan La Ligassa, johon tuomarit valitaan suoraan lobotomiakursseilta.
Isossa kuvassa Leicesterin hyväksi on tällä kaudella vihelletty muutamia kiistanalaisia tuomioita, mutta yleensä nämä asiat menevät pitkässä juoksussa tasan. Tähän kun kuitenkin lasketaan myös kaiken maailman onnettaret, jotka ovat olleet Leicesterin puolella kauden alusta saakka, voidaan kyllä todeta, että tähtimerkit ovat olleet kohdallaan Ketuille.
West Hamia vastaan nähtiin itse asiassa tilanne, missä vastustaja sai puskun kahden tolpan kautta pysymään kuitenkin vielä maalin ulkopuolella... ajoittain tuntuu, että Leicesterin maali on noiduttu. Tämä ei toki tarkoita, etteikö joukkue olisi ansainnut kärkipaikkaansa, Leicester on täysin ansaitusti piikkipaikalla.
Oli oletettavaakin, että pistemenetyksiä tulee, joten yksi piste Top6-joukkueelta on hyvä saavutus. Varsinkin ottelun tapahtumien jälkeen. Mestaruusjuna on tiukasti raiteillaan, mutta tänään nähdään, saako Tottenhamin vastaava juna pikkaisen kurottua etumatkaa umpeen.