Voidaanko kaikki terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet määrätä töihin valmiuslain takia? Lue tästä, miten laki vaikuttaa

Hallitus antoi tiistaina 17. maaliskuuta valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle. Hallitus ja tasavallan presidentti linjasivat maanantaina, että Suomi on koronaviruksen vuoksi poikkeusoloissa. Tämän takia Suomessa voidaan ottaa käyttöön valmiuslaki.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleville valmiuslailla on todennäköisesti vaikutuksia. Valmiuslain perusteella voi tulla muutoksia esimerkiksi ylitöiden tekemiseen ja vuosiloman antamiseen. Kapasiteettia julkisella sektorilla lisätään ja yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Myös kiireetöntä toimintaa vähennetään.

Työvelvollisuus kaikilla 18-68-vuotiailla terveydenhuollon alalla toimivilla

Jokainen Suomessa asuva terveydenhuollon alalla toimiva 18-68-vuotias, jolla on kotikunta Suomessa, on velvollinen tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa.

Määräys tällaiseen työhön voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan, ja se voidaan uusia kerran.

Työmääräys ei ole ensisijainen keino, vaan ensiksi on pyrittävä muilla keinoin turvamaan terveydenhuollon toimivuus. Muita keinoja voivat olla irtisanomisoikeuden rajoittaminen, sekä ylitöihin ja vuosilomiin liittyvät poikkeukset.

Valtionneuvosto on kertonut, että työmääräysten antamiseen varaudutaan.

Vain sellaisiin työtehtäviin, joihin koulutusta tai työkokemusta

Työmääräys voidaan antaa vain sellaisen työhön, jota henkilö pystyy kohtuudella tekemään ikänsä, terveydentilansa, perhesuhteensa, aikaisemman työkokemuksensa ja tehtäväksi määrättävän työn luonteen mukaan.

Työntekijän tulee vaatia esimieheltä perehdytystä, jos kokee epävarmuutta osaamisestaan. Työntekijällä on aina oikeus saada riittävä perehdytys.

Vuorotteluvapaalla tai opintovapaalla oleva voidaan määrätä töihin

Työhön ei voida määrätä silloin, jos kotona on jatkuvaa huolenpitoa tarvitseva lapsi, eikä hoitoa voida järjestää muuten.

Työmääräystä ei saa antaa myöskään henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön vuoksi, eikä hoitoa voi muutoin järjestää.

Sen sijaan vuorotteluvapaalla tai opintovapaalla oleminen ei ole peruste työmääräyksen antamatta jättämiselle.

Valmiuslain perusteella opiskelijaa ei voida määrätä työhön.

Jo työsuhteessa olevallekin voidaan antaa työmääräys 

Vaikka olisit jo työssä, ei voida poissulkea, etteikö työmääräystä voisi antaa.

Lähtökohta on, että henkilöä ei voida määrätä muuhun työhön, jos hän on julkisessa virassa tai toimessa taikka tarpeellinen sellaisen julkisen tai yksityisen laitoksen tai yrityksen palveluksessa, jonka toiminnan jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi.

Poikkeukset voivat kuitenkin olla mahdollisia erityisistä syistä, kuten erityinen koulutus, ammattitaito tai kielitaito.

Kuitenkaan alle seitsemänvuotiaan tai pysyvästi taikka pitkäaikaisesti sairaan lapsen huoltajalle ei pääsääntöisesti saa antaa työmääräystä työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Pääsäännöistä voidaan poiketa vain erityisistä syistä.

Työnantaja voi teettää pidempiä päiviä poikkeusolojen aikana ja pitämättömiä lomia voidaan siirtää

Terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa palvelussuhteen ehdoista voidaan poiketa, jos se on tarpeen terveyenhuollon, toimeentulon tai turvallisuuden vuoksi. Tilapäisesti voidaan poiketa ylitöitä ja lepoaikoja koskevista säännöksistä. Käytännössä siis lepoaikoja voidaan lyhentää ja ylityön enimmäismäärää kasvattaa.

Vuosiloman antamista koskevista säännöksistä voidaan poiketa poikkeusolon aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa vuosiloman antamisen ajankohdan myöhentämistä.

Työmääräyksen laiminlyönti

Jos tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valmiuslain nojalla määrätyn työvelvollisuuden tai rikkoo sen ehtoja, on tuomittava. Valmiuslakirikkomuksesta voidaan tuomita sakkoihin, jollei muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Lähde: Tehy, valmiuslaki.