Voisiko Suomi liittyä Natoon ilman Ruotsia? Näin vastaavat Jussi Halla-aho ja Antti Häkkänen

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset ovat edelleen ratifioimatta Turkissa ja Unkarissa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tehnyt selväksi, että Turkille on vaikeampaa hyväksyä Ruotsin kuin Suomen hakemus.

Ei ole siis mahdotonta, että suomalaiset poliitikot löytäisivät edestään kiusallisen kysymyksen: Voisiko Suomi liittyä Natoon ilman Ruotsia?

MTV Uutiset kysyi asiasta puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkäseltä sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aholta.

Lue myös: Naton pääsihteeri linjaa: Putin aloitti sodan, ja sota päättyy Putinin vetäessä venäläisjoukot Ukrainasta

Häkkänen: Spekulointi toistaiseksi turhaa

Häkkäsen mielestä asialla spekulointi on tässä vaiheessa turhaa, kun Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvotteluprosessi on käynnissä. Häkkänen sanoo uskovansa siihen, että neuvotteluprosessi onnistuu.

– On päivänselvä asia, että kaikki maat joutuvat viime kädessä ajattelemaan ensisijaisesti omaa kansallista turvallisuuttaan. Samoin Suomi sanoi jo keväällä, että Suomi menee Natoon omista lähtökohdistaan lähtien ja on hyvä jos Ruotsi tulee siinä mukana, Häkkänen toteaa.

– Mutta tämä arviointi ei ole tällä hetkellä ajankohtaista.

Halla-aho: "Ehkä itse kunkin on etukäteen syytä miettiä kantaansa"

Jussi Halla-aho ei Häkkäsen tavoin ole erityisen halukas pohtimaan tässä vaiheessa ennalta, miten tulisi menetellä, jos Suomi saisi Nato-ratifioinnit ja Ruotsi ei.

– Erilaisten kantojen julistaminen tällaista hypoteettista tilannetta silmällä pitäen ei minun mielestäni edistä yhtään mitään hyvää. Sillä saa ainoastaan riitaa aikaiseksi, Halla-aho sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin Suomen päättäneen hakea Nato-jäsenyyttä itsenäisesti, omaa turvallisuutta lisätäkseen. Ratkaisua ei sidottu Ruotsin päätöksiin.

Sinänsä Halla-aho pitää erittäin epätodennäköisenä tilannetta, jossa Suomi saisi puuttuvat Nato-ratifioinnit, mutta Ruotsi ei.

– Silloin suomalaisten päättäjien päätettäväksi tulisi, kieltäydymmekö liittymästä Natoon, jonka jäsenyyttä lähdimme hakemaan, tai jätämmekö sen asian odottamaan niin pitkäksi aikaa, että toisen maan jäsenyysasia tulee ratkaistuksi.

– Ehkä itse kunkin on syytä etukäteen miettiä, mikä oma kanta siinä tilanteessa sitten olisi. Mutta silloin kun Suomi haki Nato-jäsenyyttä, me emme sitoneet jäsenyyden hakemista siihen, hakeeko Ruotsi Naton jäsenyyttä. Siltä pohjalta on kyllä perusteltua katsoa, että meillä on oma, itsenäinen jäsenyysprosessimme.