Yhdysvaltain kallein aseprojekti, maa- meri- ja ilmavoimien yhteishävittäjä F-35, on kärsinyt myöhästymisistä, budjettiylityksistä ja testitapaturmista, mutta siitä tulee yksi läntisen maailman yleisimpiä taistelukoneita. Ilmavoimat esittelee F-35-testiään huomenna maanantaina.
– Lockheed näyttää niin erilaiselta kuin muut testattavat hävittäjät siksi, että sisälle runkoon haluttiin sekä osa asekuormasta, polttoainesäiliöt että tila merijalkaväen vaatiman pystysuoraan nousemisen laitteistolle, Siivet-lehden ilmailuasiantuntija Pentti Perttula selvittää koneen ulkonäköä.
– Kone suunniteltiin alusta pitäen myös häivekoneeksi ja sen sensorikyvyksi mahdollisimman nykyaikainen, joka tuo bulkkimaiseen muotoon lisänsä.
Koko nimeltään Lockheed Martin F-35A Lightning onkin erilainen monella muullakin tavalla, kun pullean runkonsa puolesta. Valmistava yhtiö kertoo sen olevan viidennen sukupolven hävittäjä. Termin määritelmä on vähän epäselvä, mutta yhtiön mukaan se on maailman toinen häivehävittäjä vain Yhdysvalloissa käytössä olevan F-22:n jälkeen ja sen käyttö ulottuisi 2070-luvulle asti.
Huikean kallis historia
Koneen kehityshistoria on takkuinen. Kun muut Hornetin seuraajaehdokkaat on suunniteltu ikään kuin edellisen hävittäjäkäsityksen jatkojalosteina, tulevaisuuteen tähtäävän F-35:n suunnittelu alkoi myöhemmin, 1992. Kehitystä kuitenkin hidastivat juuri eri aselajien erilaiset vaatimukset, sekä kaikille yhteiset liiallisenkin kunnianhimoiset tavoitteet.
Koneesta piti tulla tutkassa liki näkymätön, pilotin tilannekuvalaitteiston ennennäkemättöman tehokas, tutkien kantaman ja tarkkuuden omaa luokkaansa, ja kaiken tämän laitteiston tietokoneavusteisen huoltamisen mahdollisimman helppoa.
Arvostelijoiden mukaan vain osassa näistä tavotteissa on tähän mennessä onnistuttu. Politico-julkaisu arveli vuonna 2015, että projekti olisi jopa seitsemän vuotta myöhässä ja budjetin ylitys olisi yli New York Timesin mukaan ainakin 400 miljardia dollaria. Kriitikot ovat sanoneet, että osa kustannuksista liittyy myös Yhdysvaltain sotilasteollisuuden sisäiseen ylihinnoitteluun.
Ensilentonsa F-35A kuitenkin teki 2006, ja ensimmäiset koneet saatiin toimitettua Yhdysvalloissa 2011 ja Britannialle 2013. Koko kymmenluvun alkupuoli oli kuitenkin täynnä testausongelmia uuden tekniikan kanssa. Vasta viime vuonna toimitukset alkoivat todenteolla kun yli 130 konetta valmistui, vaikka koneessa on yhä ratkaisemattomia pulmia.
Tehotuotannossa
Koneesta tulee yleinen: Yhdysvalloissa asevoimat aikovat ottaa käyttöön yli 2 000 F-35:ttä ja ykkösliittolaisiin kuuluvan Japanin tilaus on 147 kappaletta. Monet Yhdysvaltojen kumppanimaat ovat kiinnostuneita, joskin jatkuivat viivästykset ovat koetelleet kärsivällisyyttä.
– Konetta on myyty 12 maahan, ja valmistustahti on nopea, Perttula sanoo.
– Koneen hinta on huomattavasti laskenut kasvaneiden tuotantomäärien myötä.
Yhdysvallat myös tiettävästi käyttää kaikenlaisia keinoja koneen myymiseksi. Wikileaksin julkaisemien diplomaattisähkeiden mukaan Yhdysvallat vuonna 2008 esti tutkajärjestelmän myymisen Ruotsille Saab Gripeniin, jotta Norja ostaisi F-35 -koneita. Myös poliittinen paine, eli Yhdysvaltojen ystävyyden säilyttämistarve, voi vaikuttaa hankintapäätöksiin.
Käyttökulut arvoitus
– Useat kilpailijat sanovat, etteivät pysty kilpailemaan kappalehinnalla, mutta kun puhutaan käyttökustannuksia, ne ovat yllättäneet monet, Perttula kertoo.
– Australiassa on jouduttu siirretämään rahaa hankintabudjetista käyttökulupuolelle.
– Belgia ei ole vielä tilannut yhtäkään konetta, ja koneen tarvitseman uuden infrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat yllättäneet.
F-35 tiettävästi tarvitsee huoltoaan varten muunmuassa ison tietokonelaitteiston ja erikoisosaamista häiveominaisuuksien ylläpitoon.
– Norjassa rakennetaan, Britanniassa rakennetaan aika paljon ottamaan vastaan kahta laivuetta. Emme Suomessa tiedä, kuinka paljon pitää tehdä rakennustoimintaa, jotta koneen pito onnistuisi.
Muitakin kustannustekijöitä on.
– F-35:n moottori on valtavan tehokas ja se syö siksi paljon polttoainetta, Perttula sanoo.
– Lisäksi käyttökustannuksia nostaa vaativan koneen huollon monimutkaisuus. Myös varaosien heikko saatavuus on haitta.
New York Times arvioi viime vuonna, että F-35 käyttö on tuplasti kalliimpaa kuin Super Hornetin ja huoltaminen kestää luvattoman pitkään varaosapuutteiden vuoksi.
– Minulla on tunne, että Lockheedilla on keskitytty liikaa tuotannon nopeuttamiseen, eikä jo nyt käytössä olevien koneiden varaosatarpeen hoitamiseen.
Lockheed on kuitenkin koko ajan vakuuttanut, että kaikki ongelmat ratkaistaan.
21:03: Juttuun tehty täsmennyksiä sitaatteihin haastatellun pyynnöstä.