YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut apinarokon kansainväliseksi kansanterveysuhaksi, kertoo järjestön pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.
Kansainväliseksi kansaterveysuhaksi julistaminen on järjestön järein varoituskeino.
Kun tauti julistetaan kansainväliseksi uhaksi, WHO:n asiantuntijakomitea voi antaa suosituksia sen leviämisen rajoittamiseksi.
Apinarokkotartuntoja on todettu toukokuun puolivälin jälkeen tuhansittain eri puolilla maailmaa. Tautia on löydetty myös Suomesta.
Apinarokkoon on maailman WHO:n mukaan sairastunut tänä vuonna 14 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Afrikassa tautiin liittyviä kuolemantapauksia on viisi, uutisoi Reuters.
Suomessa tiedossa 13 tartuntaa
Apinarokkotartuntoja on todettu toukokuun puolivälin jälkeen yhteensä noin 6 000 eri puolilla maailmaa. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan koko vuoden aikana taruntoja on kaikkiaan 14 000. Eniten tapauksia on ollut Britanniassa, Espanjassa, Saksassa, Ranskassa, Portugalissa ja Yhdysvalloissa.
Suomessa on todettu 13 apinarokkotapausta. Kaikki tartunnan saaneet ovat miehiä.
Suurin osa tartunnoista on saatu ulkomailta, mutta tartuntoja on saatu myös kotimaassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan tartunnan mahdollisuus myös Suomessa kannattaa huomioida.
Huonosti tarttuva tauti
Apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti eikä se tyypillisesti tartu lyhyissä arkisissa kohtaamisissa. Tänä vuonna Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksin yhteydessä.
Apinarokkoon liittyy tyypillisesti näppyläinen tai rakkulainen ihottuma. Ihottumaa ennen voi ilmetä esimerkiksi kuumetta, lihaskipuja tai päänsärkyä.
Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Vakavampi taudinkuva on mahdollinen niillä, joiden puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt.
Apinarokko on viruksen aiheuttama infektiotauti, joka tunnistettiin vuonna 1970. Taudin itämisaika on noin viikosta kolmeen.