Maailmalla on todettu 780 laboratoriossa varmennettua apinarokkotapausta maissa, jotka sijaitsevat kaukana taudin kotoperäisiltä alueilta. Asiasta kertoneen Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan näitä maita on vajaa 30.
WHO uskoo, että tartunnan saaneiden lukumäärä on raportoitua suurempi.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa apinarokkotapauksia on todettu toukokuun alkupuolelta lähtien. Lisäksi tartuntoja on raportoitu Argentiinasta, Australiasta, Marokosta ja Arabiemiraateista.
Suomen ensimmäinen apinarokkotartunta varmistui helatorstaina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus), ja keskiviikkona Husissa todettiin toinen todennäköinen tartunta. Molemmissa tapauksissa tartunnan saanut oli matkustanut Euroopassa.
WHO:n mukaan apinarokkoon yhdistettyjä kuolemia ei ole ollut maissa, joissa tautia ei yleensä esiinny.
Lue myös: Miksi apinarokko leviää juuri miesten välisessä seksissä? Infektiolääkäri kertoo, mitä kaikkien pitäisi nyt muistaa
Apinarokon tyypillisin oire ovat iholle ilmestyvät rakkulat, joita voi esiintyä esimerkiksi kasvoissa, raajoissa, muualla kehossa ja sukuelimissä.
Apinarokon muita ensioireita voivat olla kuume, päänsärky, turvonneet imusolmukkeet ja lihaskivut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan taudin itämisaika on tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoa. Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa.
Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa.
4:47
Miksi apinarokko on noussut maailmanlaajuiseksi uutiseksi?