Wincapita-huijauksessa rahansa menettäneille satojentuhansien eurojen korvaukset valtiolta

wincapita hannu kailajärvi
Sijoitusklubi WinCapitan perustaja Hannu Kailajärvi Vantaan käräjäoikeudessa 24. maaliskuuta 2011. Str / Lehtikuva
Julkaistu 24.04.2023 06:26

MTV UUTISET – STT

Yli 20 ihmistä saa valtiolta yhteensä satojentuhansien eurojen korvaukset pyramidihuijaus Wincapitaan liittyvistä oikeuskanteista, päätti Pohjois-Savon käräjäoikeus.

Kanteet koskevat oikeusministeriön alaisen Oikeusrekisterikeskuksen (ORK) tekemiä kielteisiä korvauspäätöksiä. Yhteensä 44 ihmistä oli haastanut valtion Wincapita-huijaukseen liittyvistä vahingonkorvauksista oikeuteen.

Pohjois-Savon käräjäoikeus päätti, että valtion varoista maksetaan asianomistajien vaatimat riidattomat korvausmäärät eli yhteensä lähes 706  000 euroa korkoineen. Oikeus antoi ratkaisunsa viime keskiviikkona. Osa käräjäoikeudessa vireillä olevista kanteista on vielä ratkaisematta.

Tuhannet ihmiset menettivät rahaa vuonna 2008 poliisitutkintaan tulleessa Wincapita-huijauksessa. Sittemmin korvauksia menetyksistään haki ORK:sta yhteensä lähes 1  500 ihmistä. Heistä lähes 350 jäi vaille rahoja, minkä lisäksi osa huijatuista sai vain osan vaatimistaan korvauksista. Läheskään kaikki korvausta vaille jääneet eivät ole nostaneet kannetta.

ORK kertoi vuonna 2020 maksavansa yhteensä 22,9 miljoonaa euroa korvauksia. ORK:n saamissa korvaushakemuksissa vaadittiin yhteensä 30,3 miljoonan euron suuruisia korvauksia.

Korvaukset maksetaan Wincapita-asiassa aiemmin rikoshyötynä takavarikoiduista rahoista. ORK kertoi syksyllä 2020 saaneensa siihen mennessä perityksi yhteensä 34,2 miljoonaa euroa rikoshyötyä. Yhteensä Wincapitasta saatua rikoshyötyä oli tuomittu valtiolle menetettäväksi 63,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2003 alkunsa saanut Wincapita lupasi siihen sijoittaville äkkirikastumista muun muassa valuuttakaupalla.

Oikeus: ORK ei olisi saanut päättää korvausvaatimusten vanhentumisesta

Rikoslain mukaan uhreilla on oikeus hakea ORK:lta korvausta sellaisissa tapauksissa, joissa rikoksella saatu hyöty on tuomittu menetettäväksi valtiolle ja menettämisseuraamus on pantu täytäntöön. ORK:lla on korvaushakemuksen saatuaan oikeus päättää, maksaako se korvauksenhakijalle valtion varoista.

Nyt Pohjois-Savon käräjäoikeudessa ratkaistujen kanteiden asianomistajat olivat hakeneet aikanaan Wincapita-menetyksistään vahingonkorvauksia ORK:lta. ORK kuitenkin katsoi, että vahingonkorvausvelat ovat olleet vanhentuneita siinä vaiheessa, kun kanteet ovat tulleet käräjäoikeudessa vireille. Siksi ORK hylkäsi asianomistajien korvausvaatimukset.

Pohjois-Savon käräjäoikeus ratkaisi nyt 26 kannetta. Oikeus katsoi 25 kanteen osalta, että ORK ei olisi saanut tutkia korvausvaatimusten vanhentumista. Yksi kanteista hylättiin, sillä oikeus katsoi ORK:n jo maksaneen siinä vaaditun korvauksen.

Oikeus määräsi, että valtion varoista maksetaan asianomistajien vaatimat riidattomat korvausmäärät eli yhteensä lähes 706  000 euroa korkoineen. Yksittäisen asianomistajan korvausmäärät vaihtelevat noin 4  700 eurosta noin 151  000 euroon.

Pohjois-Savon käräjäoikeus ei perjantaina osannut kertoa, milloin lopuista 18 kanteesta annetaan ratkaisu.

Suomen suurin sijoitushuijaus

Sijoitusklubina markkinoitu Wincapita perustui pyramidihuijaukseen. Pyramidihuijaus eli pyramidipeli on tapa kerätä rahaa keräyksen alkuunpanijoille. Keräykseen liittyy usein uskottelu sijoittamisesta johonkin poikkeuksellisen tuottavaan kohteeseen. Pyramidihuijaukseen pitää värvätä mukaan uusia ihmisiä, jotka liittymällä toimintaan tuottavat voittoa jo aiemmin mukana olleille ihmisille.

Wincapitan tapauksessa sijoituskohteena esiteltiin valuuttakauppaa ja vedonlyöntitoimintaa. Väitetty rahantekokone oli valuuttakurssien liikkeitä ennakoiva tietokoneohjelma, jonka piti taata jäsenille jopa 400 prosentin vuosituotto.

Todellisuudessa Wincapitalla ei ollut muuta tulonlähdettä kuin klubiin liittyneiden jäsenten sijoittamat varat.

Ulkomailta johdettu sijoitusyhteisö toimi Suomessa useita vuosia internetin välityksellä. Vuonna 2003 toimintansa aloittanut Wincapita toimi aluksi nimillä GiiClub ja WinClub. Yhteisö sulki verkkosivunsa maaliskuussa 2008.

Wincapitaa on kuvattu Suomen historian suurimmaksi sijoitushuijaukseksi. Keskusrikospoliisi aloitti vyyhdin tutkinnan vuonna 2008.

Lue myös: WinCapita-jättipetos ja Suomen ensimmäinen iso kyberrikossarja – Vastaamo-kiristys ei ole ainoa kerta, kun siviilit ovat siirtyneet rikostutkinnan etulinjaan

Perustaja tuomittiin vuosien vankeuteen ja menettämään miljoonia

Sijoitusklubi Wincapitan perustaja Hannu Kailajärvi tuomittiin Helsingin hovioikeudessa törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta viideksi vuodeksi vankeuteen. Korkein oikeus piti tuomion ennallaan vuonna 2014 antamallaan päätöksellä. Kailajärvi määrättiin lisäksi menettämään valtiolle yli kuusi miljoonaa euroa rikoksen tuottamaa taloudellista hyötyä.

Aluksi poliisi epäili, että noin 10  000 ihmistä oli sijoittanut Wincapitan kautta yhteensä yli 50 miljoonaa euroa. Lopulta sijoitusmäärä kasvoi lähes 93 miljoonaan euroon. Hovioikeuden mukaan sijoitetusta summasta runsaat kuusi miljoonaa euroa siirrettiin Kailajärven omille tileille.

Sijoitussummasta siirrettiin miljoonia euroja klubin jäsenten henkilökohtaisille tileille. Osa sijoituksia tehneistä jäi voitolle, mutta tuhannet ihmiset hävisivät sijoittamaansa rahaa.

Hovioikeuden mukaan taloudellisen vahingon vaaraa ja taloudellista vahinkoa aiheutui lukuisille Wincapitaan sijoittaneille ihmisille yhteensä ainakin 57 miljoonan euron arvosta.

Sittemmin yli 600 Wincapitaan sijoittanutta ihmistä on tuomittu menettämään saamansa rikoshyöty valtiolle, koska heidän katsottiin hyötyneen Kailajärven tekemästä rikoksesta. Viimeinen menettämisseuraamus tuli lainvoimaiseksi kesällä 2020.

Lue myös: Kailajärven maksettava korvauksia WinCapita-huijatuille

Tuoreimmat aiheesta

Huijaukset