Ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä nousi ennätysmäisen korkeaksi viime vuonna, kertoo YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO.
Kasvu on jatkunut edelleen tänä vuonna, vaikka koronaviruspandemia onkin leikannut päästöjä. WMO:n johtajan Petteri Taalaksen mukaan päästöjen väheneminen koronan vuoksi merkitsee vain pientä notkahdusta pitkän ajan kehityksessä.
WMO:n tuoreen raportin mukaan taloudellista toimintaa ja esimerkiksi lentomatkustamista rajusti supistaneet koronarajoitukset näyttäisivät vähentäneen päiväkohtaisia hiilidioksidipäästöjä enimmillään noin 17 prosenttia. Tämän arvioidaan johtavan koko vuoden tasolla noin 4,2–7,5 prosentin päästövähennyksiin.
WMO:n mukaan tuon suuruinen päästövähennys ei riitä vähentämään ilmakehään jo kertyneiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksia.
– Lyhyellä aikavälillä koronarajoitusten vaikutusta ei voi erottaa luontaisesta vaihtelusta, raportissa todetaan.
Lue myös: Tutkimus paljastaa, mikä suomalaisia erityisesti kiinnostaa ruokaostoksilla – nämä tuotteet viedään nyt kaupoissa käsistä: "Tavoiteltu erikoisuus"
Lämpeneminen tuo mukanaan tulvia ja myrskyjä
Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan muun muassa tulvia, myrskyjä ja äärimmäisiä helteitä. Noin kaksi kolmasosaa ilmaston lämpenemisestä johtuu hiilidioksidista, joka on erittäin pitkäikäinen.
– Hiilidioksidi säilyy ilmakehässä vuosisatoja ja valtamerissä vielä sitäkin pidempään, Taalas sanoo.
Hänen mukaansa maapallolla on ollut nykyisen kaltaisia hiilidioksidipitoisuuksia ilmakehässä viimeksi kolmesta viiteen miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin keskimääräinen lämpötila oli kahdesta kolmeen celsiusastetta nykyistä korkeampi ja merenpinta 10–20 metriä korkeammalla kuin nyt.
– Mutta silloin ei ollut 7,7 miljardia asukasta, Taalas muistutti.