Kolumbian Calissa alkaa tänään YK:n luontokokous COP16, josta toivotaan jatkoa menestyksenä pidetylle toissavuoden kokoukselle.
Kaksiviikkoisen kokouksen keskeisenä tavoitteena on sopia maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.
Kyseessä on suurin koskaan järjestetty luontokokous. Neuvotteluihin ja erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan noin 14 000:ta osallistujaa.
Lue myös: 14 000 kokoontuu pysäyttämään luontokatoa – Suomella "luonnos" toimintaohjelmasta
Kokoukseen osallistuu useiden maiden päämiehiä sekä noin sadan maan ministerit.
Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).
Luontokokous on ensimmäinen sen jälkeen, kun lähes 200 maata, Suomi mukaan lukien, pääsivät yhteisymmärrykseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi vuonna 2022 Kanadan Montrealissa järjestetyssä kokouksessa.
Lue myös: Ympäristötoimittajan kommentti: Ovatko pandemiat, sukupuutot ja ruuantuotannon ongelmat meille ok vai pitäisikö luontokato pysäyttää?
Tuolloin sovittiin luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon tilan vahvistamisesta vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena on muun muassa suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia maailman heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä.
Guterres toivoi merkittäviä panostuksia rahastolle
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres toivoi mailta merkittäviä panostuksia rahastolle, jonka tavoitteena on tukea kaksi vuotta sitten Kanadassa hyväksytyn luonnon monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden toimeenpanoa.
Guterres toivoi sunnuntaina julkaistussa videolausunnossaan myös sitoutumista muiden yksityisten ja julkisten rahoittajien mukaan saamiseksi viime vuonna perustetun rahaston rahoittamiseksi.
Guterres korosti luonnon tuhoamisen lisäävän konflikteja, nälkää, tauteja ja köyhyyttä sekä heikentävän kansantalouksia.
Lue myös: WWF:n karu raportti: Villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia 50 vuodessa
– Romahdukset luonnon tarjoamissa anneissa, kuten pölytyksessä ja puhtaassa vedessä, johtaisivat maailmanlaajuisesti biljoonien dollareiden menetyksiin, ja eniten kärsisivät köyhät, Guterres sanoi.
Guterresin mukaan sellaisen tulevaisuuden välttämiseksi maiden olisi kunnioitettava hyväksymiään rahoituspäätöksiä ja lisättävä tukeaan kehittyville maille.
– Luonnosta hyötyvien on osallistuttava sen suojelemiseen ja ennallistamiseen, Guterres sanoi.
Ensi vuonna rahaston kautta on tarkoitus saada vähintään 20 miljardia dollaria kehittyneiden maiden tarjoamaa rahoitusta kehittyvien maiden luonnonsuojeluprojekteihin.
Vuoteen 2030 mennessä rahaston vuosittaisen rahoituksen on tarkoitus olla vähintään 200 miljardia dollaria.