YK tarvitsisi ensi vuodelle ennätysmäärän rahaa humanitaariseen apuun.
Maailmanjärjestön arvion mukaan avun saamiseksi 230 miljoonalle kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevalle tarvitaan rahaa 51,5 miljardia dollaria.
– Se on valtava luku, ja se on samalla masentava luku, kiteytti YK:n humanitaarisen avun johtaja Martin Griffiths toimittajille Genevessä.
Avun tarvetta lisäävät Ukrainan sota ja muut konfliktit, ilmaston lämpeneminen ja edelleen jatkuva koronapandemia.
Jos kaikki hätäapua tarvitsevat ihmiset asuisivat yhdessä maassa, kyseessä olisi maailmanjärjestön mukaan maailman kolmanneksi väkirikkain maa Kiinan ja Intian jälkeen.
Tuoreen arvion mukaan joka 23:s ihminen maailmassa tarvitsee apua ensi vuonna, kun vuonna 2015 avun tarpeessa oli joka 95:s ihminen.
– Tappava kuivuus ja tulvat tuovat mukanaan tuhoa Pakistanista Afrikan sarveen, samalla kun Ukrainan sota on muuttanut osan Eurooppaa taistelukentäksi, Griffiths sanoi.
Nykyhistorian pahin ruokakriisi
Useat samanaikaiset kriisit ovat jo nyt tuoneet mukanaan nykyhistorian laajimman ruokariisin.
YK:n mukaan ainakin 222 miljoonaa ihmistä 53 maassa on sellaisessa tilanteessa, että edessä on akuutti ruokakriisi ennen vuodenvaihdetta. Noin 45 miljoonan kohdalla olot kärjistynevät lähelle nälänhätää.
– Viidessä maassa olosuhteet ovat jo niin lähellä nälänhätää, että voimme varmasti sanoa ihmisten kuolevan niiden seurauksena, Griffiths kertoi.
Osa näiden maiden – Afganistanin, Etiopian, Haitin, Somalian ja Etelä-Sudanin – väestöstä joutuu Griffithsin mukaan kohtaamaan "katastrofaalista nälkää", vaikka maanlaajuista nälänhätää ei vielä ole julistettukaan.
Valtavien haasteiden edessä kamppaileva maailmanjärjestö toivookin nyt laajaa apua.
– Jos vuosi 2022 on ollut kärsimyksien vuosi, niin toivon, että vuosi 2023 olisi solidaarisuuden vuosi, Griffiths pohti.
Uutista täydennetty 1.12. kello 10.15.