Yksi ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä – tällaiset ovat Suomen kuuluisimman snapsin, Marskin ryypyn, taustat

Kuuntele videolta harvinainen nauhoite Hitlerin ja Mannerheimin salaisesta keskustelusta!

Mannerheimin tunnetuin alkoholinkäyttöön liittyvä tapa oli ottaa lounaalla yksi ryyppy ja päivällisellä kaksi.

Ylipäällikkö oli oppinut käytännön tsaarin armeijassa, kerrotaan Kari Salon Ylipäällikön juna – Mannerheimin junan matkat 1939–1946 -kirjassa.

Marsalkka seurueineen joi snapsinsa tiettyä tapaa noudattaen, vaikka sitten junassa matkustaessaan. Juoma tarjottiin huurteisista laseista jääkylmänä, ja lasit täytettiin aina piripintaan.

Viiden senttilitran snapsilasia täyttäessä oli tärkeää, että juoma ei saanut läikkyä. Hytkyvässä junassa helpommin sanottu kuin tehty.

Piripintaan täyttämisellä syynsä

Kirjan mukaan ylipäälliköltä udeltiin, halusiko hän vain naureskella henkilöille, jotka eivät osanneet juoda täyteen kaadettua snapsia läikyttämättä.

Mannerheimin kiintymys piripintaan täyttämiselle juonsi kuitenkin juurensa hänen armeija-ajoiltaan Venäjältä.

Koska upseerille kuului tsaarin armeijassa nimenomaan yksi ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä, Mannerheim on todennut, että kenraalikin olisi ottanut vapaat juomat niin täyteen kuin mahdollista.

Marskin ryyppy keksittiin jatkosodassa

Itse Marskin ryyppy kehitettiin jatkosodan aikaan, kun marsalkan pöydässä snapsina tarjottuun Rajamäen akvaviittiin alettiin kyllästyä: osan mielestä maku oli huonontunut sodan jatkuessa.

Marsalkka antoi vanhemmalle adjutantti Grönvallille tehtäväksi yrittää kehittää juoman makua, missä Grönvall ansiokkaasti onnistuikin.

Litraan akvaviittiä lorautettiin kaksi senttilitraa kuivaa valkoista vermuttia ja yksi senttilira giniä. Marskin ryyppy oli syntynyt, vaikkakin drinkkiä kutsuttiin aluksi Grönvallin sekoitukseksi.