Syvä kasteluvesisammio voi olla surmanloukku pienille elämille ja hyönteisille. Meilahden siirtolapuutarhassa Helsingissä alueen oravien ja muiden karvaisten asukkien turvaksi on keksitty oiva konsti.
Miksi joidenkin siirtolapuutarhojen ja hautausmaiden kasteluvesisaaveissa kelluu puunpalasia tai tököttää keppejä? Ne ovat pelastusrenkaita eläimille.
Etenkin jos saavi ei ole täynnä vettä, eläin voi jäädä sinne pahaan loukkuun.
Lintu ei välttämättä pääse nousemaan vedestä, kun tilaa lentää ei ole. Sammioon pudonnut orava ei puolestaan välttämättä saa otetta liukkaasta muovipinnasta edes terävillä kynsillään.
Lue myös: Korkeasaaren villieläinsairaalassa on hoidettavana miltei 200 eläintä – katso kuvat suloisista potilaista
Veteen räpiköimään jäävän eläimen kohtalo voi olla kurja. Myös veden hakijalle tilanne voi olla surullinen.
Meilahden arboretumin kupeessa olevan siirtolapuutarhan eläinten ystävät ovat kehitelleet oivan keinon oravien hengen pitimiksi.
Eikä siihen tarvita kuin pitkä puukeppi tai oksa, joka tökätään sammioon – ja voilà: kiipeilypuu on valmis.
Pitkä puukeppi tai oksa tökätään sammioon – ja kiipeilypuu on valmis.
Oravia ja lintuja varten veden pinnalle voi asettaa myös pienen "pelastuslautan", josta eläin saa ponnistusalustan.
Näin vähästä voi olla oravan tai linnun henki kiinni. Laudanpalanen toimii veteen joutuneen pelastuslauttana.
Myös reunan yli ripustettava köysi on mahdollinen vaihtoehto. Hyönteisiä varten riittää tukeva ruoko.
Näin ohjeistetaan palstaviljelijöitä Meilahden siirtolapuutarhassa Helsingissä.
Lue myös: Jos haluat auttaa oravaa, tarkkaile sen häntää – eläintenhoitajakonkari kertoo, milloin villieläintä pitää auttaa ja milloin se pitää jättää rauhaan
Oravat ovat vähentyneet dramaattisesti
Kaikenlaisella oravien suojelulla on merkitytystä. Siinä missä oravavat kipittivät aiemmin suunnilleen joka oksalla, nykyään pörröhäntä on paikoin jopa harvinainen ilmestys.
Luonnonvarakeskuksen riistakolmiolaskentojen mukaan oravat ovat vähentyneet alle puoleen kolmenkymmenen viime vuoden aikana. Myös Turun yliopiston väitöstutkimus vuodelta 2018 osoittaa, että metsissä on yhä vähemmän oravia.
Oravien kohtaloksi on koitunut etenkin ilmastokriisin aiheuttama talvien lämpeneminen, mikä on vähentänyt käpysatoja.
Lue myös: Eläinhoitaja Jamppa muistaa vuodesta 2019 loukkaantuneen joutsenpoikasen, joka pelkäsi eläinlääkäriä: Kiukkuisesti sähisevä siivekäs turvautui hädässään Jampan olkapäähän
Toinen tärkeä syy metsäkurrejen luontaisten ravinnon vähentymiseen on metsien tehokäyttö. Talouskäytössä olevat kuusikot ovat nuorehkoja eivätkä tuota käpyjä yhtä hyvin kuin vanhat. Oravia menehtyy runsaasti myös liikenteessä.
1:43
Tämän oravan pelastusoperaatio sai jo surkuhupaisiakin käänteitä.