Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kieltää jyrkästi, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toiminnalla olisi ollut vaikutusta Ylen uutisointiin pääministerin sukulaisten omistamasta Katera Steel -yhtiöstä ja pääministerin mahdollisesta jääviydestä Terrafame-lisärahoituksessa.
Jääskeläinen sanoo MTV Uutisille, että sananvapausjärjestelmään kuuluu kuitenkin myös se, että toimituksen johdolla on oikeus ja velvollisuus linjata uutisaiheiden mittasuhteita ja painoarvoa.
– Jokainen suomalainen, joka on viikonlopun aikana seurannut Ylen uutistarjontaa, on todennut, että pääministeri ei todellakaan kyennyt vaimentamaan Yleä. Perjantai-iltana hän ilmeisen tuohtuneena antoi kovaa palautetta ja oli sitä mieltä, että häntä ja hänen sukulaisiaan oli kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Hän oli tuohtunut myös siitä, että hän ei ollut saanut mielestään kohtuullista aikaa vastata asioihin ennen jutun julkaisemista, Jääskeläinen sanoo.
– Mutta tämä tapahtui siis perjantai-iltana, ja sekä lauantaina, sunnuntaina että maanantaina eli itse asiassa kaikkiaan neljän päivän ajan tämä asia oli Ylessä joko pääuutinen tai yksi pääuutisista. En minä sitä ihan hiljentämiseksi kutsuisi, Jääskeläinen sanoo.
"Emme halunneet uhriutua"
Ylen ajankohtaistoimittaja Salla Vuorikoski oli saanut STT:n mukaan pääministeriltä lähes 20 viestiä perjantai-iltana ja yhden lauantaina.
Osa sisälsi pääministerin omaa kritiikkiä Vuorikoskelle, mutta Sipilä välitti Vuorikoskelle myös 12 kansalaisilta saamaansa sähköpostiviestiä, joissa kritisoidaan Sipilää. Joissakin viesteissä on alkuperäisen lähettäjän nimi.
Vuorikoski ihmetteli pääministerin toimintaa niin paljon, että halusi tehdä siitä jutun. Hänen mukaansa juttu oli puoliksi valmis, kun vastaavalta päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä tuli tieto, että sitä ei tehdä.
Jääskeläisen itsensä mukaan tämän jutun teko estettiin, koska Ylen oli ”turha lähteä uhriutumaan”.
– Kaikkien merkittävien suomalaisten tiedotusvälineiden johdon ja päätoimittajien kokemuspiiriin kuuluu sellaisia tilanteita, joissa päättäjät antavat kovaakin palautetta. Mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä, että sen seurauksena journalistinen itsenäisyys olisi menetetty, Jääskeläinen sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
– Vuorikosken ajatus oli se, että tässä olisi erityistä uutisaihetta, mutta meillä taas oli sellainen ajatus, että on turha lähteä uhriutumaan siitä, että meitä arvostellaan. Arvostelu kuuluu myös Yleen. Yleisradiota voi arvostella, ja kyllä pääministerikin voi arvostella.
Viikonlopun aikana tilanne muuttui Jääskeläisen mukaan muutenkin niin, että aiheen käsittelyä oli syytä vähentää.
– Se, että paljastui tällainen intressiristiriita, jonka johtopäätöksenä voi olla, että pääministeri on ollut jäävi tehdessään päätöstä kaivostoiminnan lisärahoituksesta, se on uutinen. Asian yhteiskunnalliseen painoarvoon vaikuttaa kuitenkin olennaisesti se, että oliko hänellä tieto tästä asiasta, oliko hän päättänyt asiasta sellaisessa tilanteessa, jossa hänen olisi pitänyt ymmärtää jäävätä itsensä, Jääskeläinen sanoo.
– Nyt kun viikonlopun aikana asia eteni ja siitä tuli lisätietoa, mikään esille tulleista tiedoista ei ensinnäkään viitannut siihen, että hänen sukulaistensa yhtiö olisi saanut vilpillisesti tämän kaupan, eikä esille tullut toisaalta myöskään mitään sellaista, mikä olisi kiistänyt hänen väitteensä siitä, että hän ei ollut tiennyt tästä yhteydestä. Tämän jälkeen tulimme siihen johtopäätökseen, että asian oltua neljä päivää meidän pääuutisten joukossa, on ehkä syytä laittaa se oikeisiin mittasuhteisiinsa.
Stiller halusi toimia toimituksen linjausta vastaan
Ihmetystä Ylen johdon toiminnassa on herättänyt myös se, että Pressiklubi-ohjelman juontaja Ruben Stiller sai kirjallisen irtisanomisella uhkaavan varoituksen, koska oli valmistellut lähetystä Terrafame-aiheesta.
Stillerin saama varoitus kuitenkin peruttiin.
Jääskeläisen mukaan Stiller ei olisi alun perin halunnut noudattaa toimituksen tekemää linjausta.
– Kun toimituksen johto tekee linjauksen sisällöistä, lähtökohta on se, että toimituksen linjauksia sitten noudatetaan. Tämä on osa suomalaista sananvapausjärjestelmää, jossa vastaavalla toimittajalla on päätösvalta sisällöistä. Vastaava toimittaja kantaa vastuun sisällöistä, mutta hänellä on myös oikeus linjata ja tehdä päätöksiä sisällöistä.
– Kun olimme näin linjanneet, päädyimme sitten Ruben Stillerin kanssa sellaiseen tilanteeseen, että hän ei olisi halunnut tätä linjausta noudattaa. Hänelle annettiin siitä varoitus. Sen jälkeen kävimme hyvin rakentavan keskustelun, jossa löysimme sellaisen ratkaisun, jossa sekä hänen että toimituksen johtamisen periaatteet voitiin yhdistää, ja varoitus peruttiin.
"Alkuperäinen juttu oli julkaistava"
Jääskeläinen seisoo edelleen Ylen alkuperäisen uutisen takana.
– Alkuperäinen juttu oli julkaistava, sille oli yhteiskunnalliset perusteet, ja sen tekemisessä on noudatettu hyvää journalistista tapaa. Olen tämän myös pääministerille ilmoittanut hänen palautteensa johdosta.
Jääskeläisen mukaan aihepiirin käsittelyä ei ole nytkään Ylessä kielletty, ja sitä käsitellään normaalien uutiskriteereiden mukaisesti.
– Sellainen väite, että olisimme päättäneet, että emme käsittele tätä asiaa lainkaan, on väärä. Näin ei ole missään vaiheessa ohjeistettu. Olemme nimenomaan todenneet, että seuraamme tätä asiaa uutisoinnissa normaalien uutiskriteerien mukaisesti, mutta asetamme sen oikeisiin mittasuhteisiin sen painoarvon mukaan, Jääskeläinen sanoo.
– Maanantaiaamuna näytti juttusuunnitelmien perusteella, että suurin piirtein kaikissa Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmissa olisi käsitelty tätä kysymystä. Se olisi paisuttanut tämän asian suhteettoman suureksi meidän tarjonnassa, Atte Jääskeläinen sanoo.