Sillä, että maapallon magneettikenttä lähes romahti 591 miljoonaa vuotta sitten, näyttää olevan merkittävä rooli maapallon eliölajien monipuolistumisessa ja monimutkaistumisessa, kertoo tuore tutkimus.
Maapallon magneettikentällä on merkittävä rooli asuinplaneettamme elinkelpoisuudessa.
Ilmakehän suojaava kupla suojaa maata auringon säteilyltä, tuulilta, kosmisilta säteiltä ja äkilliseltä lämpötilan vaihtelulta.
Paradoksaalisesti juuri se, että magneettikenttä lähes romahti 591 miljoonaa vuotta sitten, vaikutti keskeisesti siihen, että maapallolla on tänäkin päivänä monimuotoista elämää.
Lue myös: Uusi löytö todistaa: Maapallon magneettikenttä on 200 miljoonaa vuotta luultua vanhempi
Kivilöytö paljasti
Asia selvisi tuoreessa tutkimuksessa, jossa havaittiin, että maan magneettikenttä, joka syntyy sulan raudan liikkeestä maan ulkoytimessä, oli merkittävästi nykyistä vahvuuttaan heikompi 26 miljoonaa vuotta kestäneen ediakarakauden ajan.
Aiheesta uutisoivat muun muassa CNN ja Tekniikka&Talous.
Maan magneettikentän voimakkuuden tiedetään vaihtelevan ajan myötä. Voimakkuutta voidaan tutkia kallioon varastoituneista pienistä magneettisista hiukkasista.
Lue myös: Auringossa tapahtunut kaksi massiivista purkausta: Maapallo tulilinjalla, katse taivaalle lähiöinä
Ensimmäisiä todisteita siitä, että maapallon magneettikenttä heikkeni 26 miljoonan vuoden ajan, saatiin vuonna 2019 tutkimuksesta, jossa tutkittiin 565 miljoonaa vuotta vanhaa kiviaineistoa.
Kivistä löytyneistä magneettisista hiukkasista selvisi, että magneettikenttä oli 565 miljoonaa vuotta sitten kymmenen kertaa heikompi.
Tuoreimmassa tutkimuksessa käy ilmi, että 591 miljoonaa vuotta sitten magneettikenttä heikentyi dramaattisesti ja kentän vahvuus oli peräti 30 kertaa heikompi kuin nykyään.
Maapallon magneettikentällä on merkittävä rooli asuinplaneettamme elinkelpoisuudessa.
Kiviaines, josta tiedot kerättiin, oli peräisin Etelä-Brasilian alueelta.
Tutkimusryhmä tutki sitten Etelä-Afrikasta peräisin olevia, yli 2 miljardia vuotta vanhoja, kiviä, joiden magneettisista hiukkasista paljastui, että tuolloin maapallon magneettikenttä oli yhtä voimakas kuin tänä päivänä.
2 miljardia vuotta sitten maapallon sisin osa oli nestemäinen, ei kiinteä, mikä vaikutti magneettikentän syntytapaan.
– Miljardien vuosien aikana prosessi tuli yhä tehottomammaksi. Ja kun maapallo pääsi ediakarakauteen, oli kenttä heikoimmillaan ja melkein romahtamassa, kertoo tutkimuksen vanhin kirjoittaja, geofysiikan professori John Tarduno CNN:lle.
– Onneksemme se alkoi kuitenkin jälleen voimistumaan ja sisin ydin jähmettymään samaan aikaan, mikä stabiloi magneettikentän.
Lue myös: Elon Muskin raketti näkyi jopa Suomessa: Sampo kuvasi ilmiön Turussa – "Kirkas kuin tähti"
Mahdollisti monimutkaisten eliöiden kehittymisen
Perinteisesti monimutkaisten eliöiden kehittymisen ja elämisen maapallolla on ajateltu tulleen mahdolliseksi, kun ediakarakautena fotosynteettiset organismit, kuten syanobakteerit, tuottivat happea, jonka myötä happi kertyi veteen tasaisesti ajan myötä.
Tardunon tutkimusryhmän tulokset tarjoavat tälle ajatukselle kuitenkin vaihtoehtoisen tai täydentävän hypoteesin. Se liittyy lisääntyneeseen vedyn menetykseen maapallolta avaruuteen silloin, kun geomagneettinen kenttä oli heikko.
Magnetosfääri suojaa maapalloa aurinkotuulelta ja pitää siten ilmakehän Maassa. Siten heikompi magnetosfääri tarkoittaa, että kevyempiä kaasuja, kuten vetyä, häviää maan ilmakehästä, tutkimusryhmän jäsen kertoo CNN:lle.
Lue myös: Tutkijat pohtivat Kuuhun hurjan kuuloista ideaa: "Wall of Death"
Tarduno kertoo, ettei tutkimusryhmä kiistä sitä, että useampia prosesseja olisi tapahtunut samanaikaisesti, minkä vuoksi lajiräjähdys maapallolla olisi tullut mahdolliseksi, mutta heikko magneettikenttä on saattanut sallia hapettumisen ylittävän kynnyksen, mikä on edistänyt evoluutiota.
Tardunon mukaan heidän hypoteesinsa on vankka, mutta syy-yhteyden todistaminen voi viedä vuosikymmeniä ja olla haastavaa, sillä 591 miljoonaa vuotta sitten eläneistä eläimistä tiedetään vähän.
Lue myös: Tämä raketti käy kynttilävahalla ja vie 250 kiloa avaruuteen – katso video laukaisusta
Tutkimus julkaistiin Nature Communications Earth & Environment –lehdessä.
Lähteet: CNN, Tekniikka&Talous, Nature Communications Earth & Environment