Uusi löytö todistaa: Maapallon magneettikenttä on 200 miljoonaa vuotta luultua vanhempi

Geologien löytämät 3,7 miljardia vuotta vanhat kivet voivat osoittaa maapallon magneettikentän olevan jopa 200 miljoonaa vuotta aiemmin luultua vanhempi. Aiempien tutkimusten perusteella maapallon magneettikentän on arvioitu olevan noin 3,5 miljardia vuotta vanha. 

– Tämä on tärkeää, sillä tämä on se aika, jolloin olemme uskoneet elämän maapallolla syntyneen, kertoo MIT:n professori Robert R. Shrock MIT News:lle. 

Lue myös: Grönlannista löydettiin uudenlainen norppa

Löydön magneettisuus on lähellä maapallon magneettikentän voimakkuutta

Nyt löydetyt kivet ovat harvinaisia, sillä ne ovat säilyttäneet ominaisuutensa miljardien vuosien ajan. Tutkijoiden mukaan kivissä on jälkiä ainakin 15 mikroteslan tiheydestä. Mikrotesla on magneettisuuden tiheyttä kuvaava mittayksikkö. Maan magneettikentän tiheys on nykyisin 22–65 mikroteslaa, joten nyt löydettyjen kivien magneettisuus on lähellä maapallon magneettikentän nykytasoa. 

–  Kivien magneettinen voima on noin puolet maapallon magneettikentästä, mutta kuitenkin samaa suuruusluokkaa. Tämä osoittaa, että maapallon magneettikentässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia miljardien vuosien aikana, sanoo Claire Nichols, Oxfordin yliopiston apulaisprofessori MIT News:lle.

Lue myös: Maailman ilmatieteenlaitos: Viime vuosikymmen maapallon kuumin mitattu

Kivet voivat auttaa ymmärtämään maapallon varhaisia olosuhteita, jotka edesauttoivat elämän syntymistä. 

– Magneettikenttä on yksi niistä syistä, minkä vuoksi maapallo on niin ainutlaatuinen asuttavana planeettana, Nichols sanoo. 

–  On ajateltu, että magneettikenttä suojaa meitä avaruudesta tulevalta haitalliselta säteilyltä. Sen ansiosta meillä on valtameriä ja ilmakehä, joka pysyy tasapainossa pitkiä aikoja kerrallaan.

Lue myös: BBC: Maailman suurin jäävuori on liikkeellä – useita maita isompi möhkäle katoaa pian kokonaan

Magneettisuus säilyy rautahiukkasissa

Tutkijoiden tavoitteena oli löytää magneettisuutensa säilyttäneitä kiviä, jotka ovat olleet olemassa maapallon syntyajoista lähtien. Kivet muodostuvat vähitellen miljoonien vuosien aikana, kun hiukkaset ja mineraalit kertyvät ja vähitellen painautuvat ja saostuvat yhteen. 

Magneettiset mineraalit kuten rautahiukkaset varastoivat magneettisuuden muodostuessaan. Siten magneettikentän jälki säilyy niissä läpi aikakausien. Rautahiukkasissa säilynyt magneettisuus voi kuitenkin hävitä, jos kiviin kohdistuu äärimmäisiä olosuhteita. Esimerkiksi kova paine voi tuhota kivissä säilyneen magneettisuuden.

Juuri kivien säilymisen ja koskemattomuuden vuoksi tutkijat etsivät niitä mahdollisimman syrjäisestä ja koskemattomasta kolkasta. Lounas-Grönlannissa sijaitsevaan kohteeseen pääsee ainoastaan helikopterilla. 

Lue myös: Tutkimus: Golfvirta voi pysähtyä  – vaikutus Suomeen olisi katastrofaalisen hyytävä