Kun maailmanpolitiikassa kuohuu, katseet kääntyvät usein Yhdysvaltoihin. Mutta riittääkö Yhdysvalloilta enää suojaa Atlantin yli?
– [On meidän vuoromme] pitää yllä sitä mahtavaa vastuuta, joka liittyy maailman suurimpaan etuoikeuteen. Etuoikeuteen ja ylpeyteen olla amerikkalainen.
Näin sanoi Kamala Harris elokuussa vastaanottaessaan puolueensa presidenttiehdokkuuden, alleviivaten monen muun amerikkalaisen suhtautumista oman maansa asemaan maailmassa.
Poikkeuksellisen vahva käsitys roolista maailman muuttajana näkyy myös uskona Yhdysvaltain erityislaatuisuuteen. Sen juuret ovat valistuksen ajassa ja maan itsenäisyysvuosissa.
Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori, dosentti S.M. Amadae.
Se miten tämä usko oman maan erityislaatuisuuteen ilmenee, riippuu keneltä amerikkalaiselta kysyy.
Liberaali versio erityislaatuisuudesta on kosmopoliittinen – siinä on laaja käsitys ihmisoikeuksista, se on monietninen ja pluralistinen, kuvailee Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori, dosentti S.M. Amadae.
Konservatiivinen versio on myös sitoutunut Yhdysvaltojen ainutlaatuisiin arvoihin, mutta se on tiukemmin sidottu juutalaiskristillisiin perinteisiin, eli eurooppalaisten mukanaan tuomaan uskonnollisiin ja arvoperinteisiin perhekäsityksiin.
Sotilaallista ylivoimaa kannatetaan puolueesta riippumatta
Erityislaatuisuuden käsitys on vahvasti sidoksissa myös maan sotilaallisen ylivallan korostamiseen puoluerajoista ja arvoista riippumatta, vaikka liberaaleilla ja konservatiiveilla onkin siitä erilaiset näkemykset.
– Liberaalista näkökulmasta Yhdysvalloilla on oikeus sotilaalliseen ylivoimaan, koska se käyttää sitä suojelemaan maailmanlaajuista "yhteistä hyvää" ja oikeusvaltioperiaatetta, Amadae sanoo.
Mitä sinä haluaisit tietää vaalien vaikutuksesta maailmaan? Lähetä kysymyksesi sähköpostilla hanna.vaittinen@mtv.fi. Tutkijat vastaavat Tiedekulmassa tiistaina 22. lokakuuta.
– Konservatiivisesta näkökulmasta Yhdysvaltojen sotilaallinen ylivalta todistaa ilman epäilystä, että se tekee asiat oikein. Eli markkinat pyörivät kuten pitääkin ja teknologiaa tuetaan oikein, koska ylivalta on saavutettu.
Vaikka Yhdysvaltoja maailmanpoliisin roolista kritisoidaankin, sitä kuitenkin usein odotetaan siltä, kun kriisit puhkeavat ympäri maailmaa. Tälläkin hetkellä Yhdysvallat on merkittävässä roolissa Ukrainan ja Venäjän sodassa, Lähi-idän kriisissä, sekä Kiinan ja Taiwanin jännittyneessä tilanteessa.
Tavalliset amerikkalaiset kuitenkin ovat enemmän huolissaan oman maansa asioista kuin kansainvälisistä konflikteista.
Pew-tutkimuskeskuksen huhtikuisen kyselyn perusteella sisäinen turvallisuus oli valtaosalle amerikkalaisista tärkein ulkopoliittinen tavoite, oli kyse sitten terroristi-iskuista tai huumausaineiden tuonnin torjunnasta.
Vain 27 prosenttia vastaajista piti Naton vahvistamista yhtenä tärkeimmistä ulkopoliittisista tavoitteista.
Ukrainan tukemista piti tärkeimpien tavoitteiden joukossa vain 23 prosenttia, vaikkakin Venäjän vaikutusvallan rajoittamista ylipäänsä piti tärkeänä useampi, eli puolet vastaajista.
Ukrainan sodan tulevaisuus epävarmaa
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022, korostui yhtäkkiä sotilaallisten liittolaisten merkitys Euroopassa tavalla, jota ei ollut nähty vuosikausiin. Suomellekin tuli kiire päästä Natoon.
Trumpin Nato-kriittiset puheet ovat herättäneet huolta muissa jäsenmaissa, ja sisäpoliittisesti maa on vaikeassa tilanteessa, jolloin usein katseet kääntyvät sisäänpäin. Riittääkö Yhdysvalloista enää suojaa ystäville yli Atlantin?
Amadaen mukaan Suomen ei tarvitse olla erityisen huolissaan. Nato on transatlanttisena liittona ja esimerkiksi arktisen alueen kannalta Yhdysvalloillekin hyvin tärkeä. Hän uskoo Trumpinkin olevan loppujen lopuksi tyytyväinen, että kaikki ovat jäsenmaita ja maksavat jäsenmaksunsa.
– Yhdysvallat on aika hyvä liittolaisilleen. Niin kauan, kun asiat suomalaistenkin kanssa menevät samaan suuntaan, uskon että tämä on aika lailla win-win molemmille.
9:53
Katso myös: Trumpin ja Harrisin talouspolitiikan erot ja vaikutukset Suomeen.
Amadaen mukaan Suomella tuskin tulee hätää vaalituloksesta riippumatta, mutta Ukrainan kohdalla tilanne on eri. Harris on vannonut tuen jatkuvan, mutta Trumpista on vaikea ottaa selvää.
Hänen välinsä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ovat olleet ilmeisen hyvät, hän on uhonnut lopettaa sodan vuorokaudessa ja on muun muassa syyttänyt nykyistä presidenttiä Joe Bidenia sodan aloittamisesta.
– Trump ja konservatiivit suhtautuvat myönteisemmin autoritaarisuuteen, ja näkemys on ystävällisempi esimerkiksi Putinille, Amadae kuvailee.
– Kuinka tuo sota päättyy, riippuu paljon vaalien tuloksesta.
Miten Yhdysvaltojen vaalitulos vaikuttaa Suomeen ja muuhun maailmaan? Tästä keskustellaan Tiedekulmassa tiistaina 22.10. kello 17–18.30.
Keskustelua voi seurata paikan päällä Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki) tai livestriimin välityksellä MTV Katsomossa, osoitteessa mtvuutiset.fi sekä Tiedekulman verkkosivuilla.
Lue lisää tapahtuman sisällöstä ja keskustelijoista. Tapahtumat löydät myös Facebookista. |