Tutkija uskoo Venäjän seuraavan Kosovon tapahtumia tyytyväisenä, sillä ne viestivät EU:n epäonnistumisesta.
Erimielisyydet ovat kyteneet pitkään Kosovossa, joka vuonna 2008 itsenäistyi Serbiasta yksipuolisella julistuksella.
Kosovo on pääasiassa albaanien asuttama maa, mutta maan serbivähemmistöön kuuluvat ovat pysyneet pääosin uskollisina Serbialle – erityisesti Kosovon pohjoisosassa, jossa serbit ovat enemmistönä.
Kahnauksia on ollut ennenkin, mutta ainakin toistaiseksi niihin on aina löydetty jokin ratkaisu, vaikka se ei kumpaakaan osapuolta täysin tyydyttäisi, sanoo Ulkopoliittisten instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala.
3:45
Video: Serbimielenosoittajat, poliisi ja Naton joukot ottivat yhteen maanantaina
Kosovo ja Serbia ovat molemmat sitoutuneet EU:n välittämässä rauhanprosessissa serbikuntien perustamiseen, mikä antaisi enemmän oikeuksia Kosovon serbivähemmistölle. Mutta Kosovo ei kuitenkaan ole toistaiseksi suostunut niitä perustamaan, minkä takia serbivähemmistö on boikotoinut paikallisvaaleja.
Vaalit pidettiin protestoinnista huolimatta, ja paikat menivät albaaniedustajille. Serbivähemmistö ei vaalitulosta tunnustanut, ja sadat mielenosoittajat estivät Kosovon pohjoisosissa albaanipormestareita saapumasta työpaikoilleen.
Naton Kfor-operaation joukot määrättiin paikalle rauhoittamaan tilannetta, mutta tilanne kärjistyi siihen, että maanantaina 30 rauhanturvaajaa loukkaantui yhteenotossa serbimielenosoittajien kanssa.
Lue myös: Nato lähettää lisäjoukkoja Kosovoon
Z-symbolit vilahtelivat Kosovossa
Myös EU vaatii osapuolia rauhoittamaan tilanteen välittömästi ja ehdoitta. Rauhanvälittäjän asemassa toimivaa EU:ta on kritisoitu Serbian suosimisesta.
– Halutaan pitää Serbia ikään kuin EU:n tiellä eikä anneta lisäsyitä kääntyä Venäjän puoleen, Hakala kuvailee mahdollisia syitä Serbian miellyttämiselle.
Venäjä on ollut perinteisesti Serbian liittolainen, ja vaikutusvallan lisääntyminen myös Kosovossa on huolestuttanut Eurooppaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:01
Video: Rauhanvälittäjä EU:ta kritisoidaan Serbian suosimisesta – tästä on kyse
– Kehotamme länttä lopultakin lopettamaan vilpillisen propagandan ja lopettamaan epätoivoisten serbien syyttämisen välikohtauksista Kosovossa. He yrittävät puolustaa laillisia oikeuksiaan ja vapauttaan rauhanomaisesti ilman aseita, väitti Venäjän ulkoministeriö STT:n mukaan.
Viime päivien mielenosoituksissa on useaan kertaan vilahtanut Z-symboli, josta on muodostunut Venäjän hyökkäyssodan symboli Ukrainassa. Serbimielenosoittajien on nähty maalaavan symbolia esimerkiksi Nato-joukkojen ajoneuvoihin.
– Uskon, että syynä on vain se, että serbivähemmistö ja Serbiassa olevat äärinationalistit ja puolirikolliset joukot ovat omaksuneet tämän Z-symboliikan omaan käyttöönsä.
– He käyttävät sitä ehkä myös pelotellakseen tai provosoidakseen. En näkisi sitä vielä merkkinä siitä, että siellä olisi Venäjän vaikutusta paikan päällä tai Venäjän tahoja tullut mukaan, Hakala sanoo.
Sotilaallinen konflikti ei ole myöskään Venäjän etu
Hakalan mukaan Venäjä kuitenkin todennäköisesti seuraa Kosovon tapahtumia tyytyväisenä, ainakin niin kauan kuin tilanne pysyy epämääräisenä kahnauksena.
– Ei ainakaan harmistuneena, koska tokihan tämä tilanne tuntuu horjuttavan koko Eurooppaa. Ja ehkä sen voi tulkita niin, ettei EU ole täysin onnistunut tässä rauhanvälityksessä.
– Siinä mielessä tämä nyt ehkä osuu Venäjän pussiin.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
13:23
Katso vanhemman tutkijan Emma Hakalan haastattelu Kosovon tilanteesta kokonaisuudessaan videolta.
Hakala ei usko, että tilanne kärjistyy aseelliseksi konfliktiksi. Todennäköisesti jälleen löydetään rauhanomainen ratkaisu, joka kuitenkin jättää molemmat osapuolet enemmän tai vähemmän harmistuneeksi.
– Molemmilla mailla on niin paljon menetettävää, etten pidä aseellista konfliktia todennäköisenä.
Kaikenlaiset konfliktit ja hajaannus ajavat Venäjän etua, mutta Hakala ei usko senkään toivovan konfliktin laajentumista.
– Jos tästä lähtisi suurempi sotilaallinen tilanne kehittymään, en ole varma palvelisiko se Venäjän etua, että Serbia varmasti kääntyisi Venäjän puoleen sotilaallisen avun toivossa. En tiedä, olisiko Venäjällä rahkeita tai halua antaa sitä.