Hävikkiruokakaupan loihtimasta havainnekuvasta käy ilmi, kuinka paljon ruokaa suomalaisilta todellisuudessa lentää roskiin.
MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla on jo aiemmin kerrottu hurjista ruokamääristä, jotka päätyvät suomalaiskotitalouksissa roskiin. Jokainen suomalainen heittää vuosittain keskimäärin 20–25 kiloa ruokaa roskiin.
– Kotitalouksien ruokahävikki Suomessa vastaa kaikkiaan 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonepäästöjä, tiivisti Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri tiedotteessa viime syksynä.
Luken arvion mukaan hävikin kokonaisarvo Suomen kotitalouksissa on n. 590 miljoonaa euroa vuodessa, mikä kattaa noin 3,6 prosenttia kotitalouksien ruokaan käyttämästä rahamäärästä.
Lue myös: Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kasviksia, mutta samalla niitä heitetään runsaasti roskiin – tutkija ruokahävikistä: "Määrät ovat aivan tolkuttomia"
Karu havainnnekuva ruokahävikin määrästä
Nyt hävikkiruokaan erikoistunut verkkokauppa Fiksruoka nostaa jälleen esiin Suomessa syntyvän ruokahävikin karut luvut. Ruokahävikkiin olisi hyvä kiinnittää huomiota entistä enemmän, kun elintarvikkeiden hinnat ovat jatkuvassa nousussa.
Fiksuruoassa luotiinkin paljon puhuva havainnekuva, joka osoittaa hävikin määrän suhteessa Helsingin Tuomiokirkon kokoon. Puolipallon muotoinen kasa ylettyy korkeammalle kuin kirkko tai Olympiastadionin torni, eli 73 metriin.
Noin puolet hävikistä tulee kotitalouksista, loput muun muassa teollisuudesta, tukkukaupasta ja ruoan alkutuotannosta. Viime syksynä Luke arvioi, että silloisella hintatasolla jokainen suomalainen heitti ruokaa roskiin yli sadalla eurolla vuodessa.
Lue myös: Heitätkö 500 euroa taivaan tuuliin? Henri Alén muistuttaa yksinkertaisesta tavasta säästää ruokamenoissa
Hävikistä lähes mahdotonta päästä kokonaan eroon
Fiksuruoka muistuttaa tiedotteessaan, että hävikkiä pyritään monin tavoin minimoimaan ruoan tuottajien ja myyjien toimesta. Ruokahävikki on merkittävä kustannuserä myös heille. Fiksuruoan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu kuitenkin muistuttaa, että hävikistä on liki mahdotonta päästä eroon, sillä kysynnän ennustaminen on todella vaikeaa.
Järvensivun mukaan hävikkiä syntyy myös siksi, että niin kauppiaiden kuin tuottajienkin on jatkuvasti ylläpidettävä tiettyä toimitusvarmuutta.
– Kun jokaisessa vaiheessa toimitusketjua on tällainen pieni varmuuspuskuri, niin siitä sitä ylijäämää vain syntyy, Järvensivu sanoo.