Ostatko sinäkin yksinäisen banaanin hedelmähyllyltä säälistä? Et ole ainoa.
Brittiläisen Bathin yliopiston johtamiskorkeakoulun tuoreen tutkimuksen mukaan kauppiaat voivat motivoida asiakkaitaan ostamaan myymättä jääneitä hedelmiä lisäämällä markkinointiin tunnetta.
Esimerkiksi yksittäisten banaanien merkitseminen "surullisiksi sinkuiksi" saa ostajat tuntemaan myötätuntoa niitä kohtaan ja noukkimaan juuri ne ostoskärryynsä, kertovat muun muassa The Guardian ja The Independent.
Näe koe tehtiin
Bathin yliopiston tutkijaryhmä teki kokeensa suuressa saksalaisessa supermarketketjussa, jossa se seurasi kaikkiaan 3 810 asiakkaan ostokäyttäytymistä 192 tunnin ajan.
Tutkijat asettivat ruokakaupan hedelmäkäytävälle yhden "orpojen banaanien" myyntilaatikon yläpuolelle kyltin, jossa hedelmillä oli otsa kurtussa ja tekstissä luki "olemme surullisia sinkkuja ja lisäksi haluamme tulla ostetuiksi".
Toisessa kyltissä kerrottiin vain banaanien olevan sinkkuja ja haluavan tulla ostetuiksi.
Kolmannessa kyltissä myynnissä olevien yksittäisbanaanien kerrottiin olevan "onnellisia sinkkuja".
Lopputulos oli, että surullisuus kolahti parhaiten ja iloisempikin versio oli tehokkaampi kuin neutraali.
Sinkkubanaanien myynti nousi surullisen kyltin kera keskimäärin 58 prosenttia. Surullinen banaani -kyltti oli lähes 50 prosenttia tehokkaampi kuin iloinen banaani -kyltti.
Myöhemmin tehty verkkotutkimus osoitti lupaavia tuloksia myös tomaattien kohdalla.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
Lue myös: Ostitko sinäkin näitä punalapputuotteita? Hurja suosio
Helppo tapa vähentää hävikkiä
Bath Retail Labin tutkija Lisa Eckmann toteaa, että tunteisiin vetoaminen on helppo, edullinen ja tehokas tapa vähentää ruokahävikkiä ja edistää kestävää kehitystä – vaikka hinnan alennus olisi kaikkein tehokkain myyntikikka.
– Banaanien merkitseminen surullisilla ilmeillä kuulostaa söpöltä, mutta sillä on hyvin vakava tarkoitus. Emme tiedä, turtuvatko kuluttajat pitkällä aikavälillä tunteellisiin ja surullisiin banaaneihin, mutta ajatus houkuttelee varmasti ihmisiä, ja sen mukaan on helppo toimia, Eckmann kommentoi yliopiston tiedotteessa.
Muun muassa aistien, muotoilun ja markkinoinnin välistä yhteyttä tutkinut Oxfordin yliopiston psykologi Charles Spence taas sanoo, että ihmiset voivat hyvin kokea tunteita ostamaansa ruokaa kohtaan.
– Yhä suurempi osa väestöstä asuu yksin ja syö yksin. Jos he näkevät yksinäisen banaanin ja heille kerrotaan, että sekin on yksinäinen, se herättää empatiaa ja saa ihmiset haluamaan ostaa sen, Spence kommentoi Guardianille.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että yksittäiset, myymättä jääneet banaanit vaikuttavat eniten ruokahävikkiin supermarketeissa ja niillä on siten suurin ilmastovaikutus.
– En ollut itse aiemmin tietoinen siitä, miten suuri ruokahävikkiongelma yksittäisistä banaaneista kertyy. Nyt pidän aina silmällä irrallisia, yksittäisiä banaaneja ostoksilla käydessäni, Lisa Eckmann toteaa.
Huomenta Suomessa puhuttiin vuosi sitten muun muassa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen eroista. Juttu jatkuu videon alla.
9:44
Iskeekö iloisuus jossain tapauksissa paremmin
Tutkimus Anthropomorphic sad expressions reduce waste of ”single” imperfect food (Antropomorfiset surulliset ilmeet vähentävät epätäydellisten sinkkuruokien elintarvikkeiden tuhlausta) on julkaistu Psychology & Marketing -lehdessä. Antropomorfismi on inhimillisten ominaisuuksien liittämistä muihin kohteisiin.
Tutkijoiden mukaan jatkossa voidaan selvittää sitä, milloin surulliset ilmeet eivät enää ole tehokkaampia kuin iloiset. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun tuotteet ovat epämuodostuneita tai vahingoittuneita.
Lue myös: Näin hyödynnät ylikypsät banaanit leivonnassa!
MTV Uutiset kertoi aiemmin, että Suomessa kauppa on onnistunut lähes puolittamaan ruokahävikkinsä kuuden viime vuoden aikana.
Suomessa erityisesti tuoretuotteiden punalaputus eli myynti iltaisin jopa kuudenkymmenen prosentin alennuksella, on vähentänyt hävikkiä tehokkaasti. Katso lisää aiheesta alla olevalta videolta.
Kauppa on onnistunut lähes puolittamaan ruokahävikkinsä viime vuosien aikana
2:04
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: The Guardian, The Independent, Psychology & Marketing