Ilmastonmuutos voi uhata suomalaisten suosikkikahveja – tutkijaryhmä uskoo ratkaisun löytyneen: "Melkein kuin Graalin malja"

Tai oikeastaan se löydettiin uudelleen. Stenophyllaa tiedetään viljellyn Sierra Leonessa ja joissakin muissa maissa 1900-luvun alkupuolella ennen kuin nykyiset kahvilaadut korvasivat sen. Edellisen kerran sitä oltiin tavattu luonnossa 80-luvulla.

Löydön tehnyt brittitutkijoiden ryhmä pitää löytöään merkittävänä, sillä menetetyksi luultu kahvilaatu kestää ilmastonmuutosta nykyisiä suosikkikahveja paremmin. Eikä se ole ainoa etu stenophylla-kahvipavuissa.

– Ajattelimme, että toivottavasti tämän kahvin maku on edes ihan okei. Emme todellakaan odottaneet, että löydöksemme maistuu fantastiselta, kasvitieteilijä Aaron Davis sanoo Reutersille.

Hänen mukaansa mausta löytyy kaikki, mitä hyvältä kahvilta voi odottaa – hyvä runko, aromi sekä sopivasti makeutta ja kompleksisuutta.

Suosikkikahvit alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille

Kaksi kahvilaatua hallitsee tällä hetkellä maailman kahvimarkkinoita, joka on kymmenien miljardien arvoinen bisnes. Noin 56 prosenttia kaikesta maailmalla juodusta kahvista on valmistettu arabica-laadun pavuista ja lähes kaikki loput robusta-laadusta.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia viljelylle kuitenkin pelätään.

– Koko trooppisella kahvivyöhykkeellä viljelymahdollisuuksiin vaikuttavat jo nyt lämpötilan nousu, epäsäännölliset sateet ja lisääntyvä kuivuus, tutkija Davis selittää.

Arabican valmistuksen pelätään vähenevän ilmastonmuutoksen takia jopa puoleen nykyisestä jo seuraavan 30 vuoden aikana. Tämä on huono uutinen suomalaisille, joiden juomasta kahvista arviolta yli 95 prosenttia on arabica-laatua.

Voimakkaamman ja kitkerämmän makuinen robusta on käytössä lähinnä tummemmissa kahvisekoituksissa ja espressoissa.

Stenophyllan maku lähellä arabicaa

Stenophyllan maku on lähellä arabicaa, mutta se kestää ilmastonmuutoksen tuomia haasteita huomattavasti paremmin. Se voi menestyä jopa 6,8 celsiusastetta korkeammassa keskilämpötilassa kuin arabica. Robustaan verrattuna ero on 1,9 astetta.

Brittitutkijat toivovatkin, että löytö luo tulevaisuuden toivoa kahvinviljelyyn. Siitä riippuu kehitysmaissa jopa 25 miljoonan perheen, yhteensä noin 100 miljoonan ihmisen, toimeentulo.

Eikä stenophyllan hyvä maku ole vain sen löytäneiden tutkijoiden mielipide, vaan se on pärjännyt erinomaisesti myös ammattilaisten makutesteissä.

– Viime vuosina on löydetty muitakin kahvilaatuja, mutta missään niistä ei ole ollut samanlaista potentiaalia kuin stenophyllassa heti ensimaistelulla, lontoolainen paahtimoyrittäjä Jeremy Torz.

Hänen yrityksensä on saanut kehitellä kahveja stenophylla-pavuista.

– Tämä tuntuu melkein Graalin maljalta, jota olemme etsineet, Torz hehkuttaa.