Särki pyritään ottamaan osaksi koulujen ruokalistaa tulevaisuudessa ainakin Jyväskylässä, mutta miksi kaikista kalavaihtoehdoista juuri särjen koetaan sopivan kouluruoaksi?
Särjen mainetta roskakalana ollaan pyritty viime vuosina parantamaan, ja viime syksynä jyväskyläläisessä Vesangan koulussa särkiruokia tarjoiltiin viikoittain oppilaille. Syitä siihen, miksi juuri särjen maine halutaan muuttaa, on useita.
– Särki on ihan hyvänmakuista, kun se pyydetään oikeaan aikaan eli kevättalvella ja kylmistä vesistä, Jyväskylän kaupungin ruokapalveluista vastaavan liikelaitos Kylän Kattauksen johtaja Tuija Sinisalo toteaa.
Sopii suurtalouskeittiöiden käyttöön
Suomalaisissa suurtalouskeittiöissä on ennen särkiruokien tarjoamiseen liittyvää kokeilua valmistettu kalaruokia pääosin tonnikalasta ja kirjolohesta. Tarve näiden kalojen korvaamiseen kotimaisilla vaihtoehdoilla on puhuttanut paljon, mutta arvostetummilla kalalajeilla tämä ei onnistu muun muassa resurssisyistä.
– Vaikka meillä olisi rahaa saada siikaa ja kuhaa, niin kalastajat eivät ole niitä kyllä mielellään toimittamassa meille. He saavat kaiken kuhan ja siian, mitä järvestä kalastetaan paremmalla hinnalla myytyä esimerkiksi ravintoloihin, Sinisalo kertoo.
Toinen syy särjen sopivuudelle on se, että särkiä on Suomen vesistöissä valtavia määriä. Kun kalastajia saadaan ajan mittaan mukaan särjen pyyntiin kysynnän kasvaessa ja tasoittuessa, suomalaisjärvistä on mahdollista pyytää särkeä suurkeittiöidenkin tarpeeseen.
Ympäristö kiittää
Särjen lisääminen kouluruokalistalle on myös ympäristöteko. Särkikalojen kasvava määrä on yhdistetty vesistöjen rehevöitymiseen ja kalastusta lisäämällä vesistöjen kunnon on todettu kohentuvan.
– Keski-Suomessa sillä pystytään jo heti vaikuttamaan Päijänteen vesistön tilaan, Sinisalo kertoo.
– Meidän hiili- ja vesijalanjälkemme on aika suuri. Jos me teemme pieniäkin toimenpiteitä valtakunnallisesti koko Suomessa, niin sillä on valtavan suuri merkitys koko Suomen vesien kunnolle, Sinisalo tähdentää.