Soijanakki, kauramaito, porkkala... Miksi nimetä jotain lihatermein, jos ei syö lihaa? Miksi yrittää imitoida jotain, jota ei sellaisenaan syö? Eikö se ole ristiriitaista? Ei tippaakaan.
Monella lihansyöjällä on ongelma. Tai ei oikeastaan ole, mutta tekevät sellaisen itselleen. Liharuokatermein nimetyt kasvisruoat, jotka ominaisuuksillaan imitoivat liharuokia. Että voivatkin kuohuttaa monen aikuisen ihmisen mieltä.
Kirjoitetaan pointti oikein ylös, jotta postausta voi linkata kätevästi, kun joutuu taas samanlaisen keskustelun eteen. Se, että kieltäytyy syömästä jotain ruokaa, ei tarkoita, etteikö pitäisi siitä. Itse rakastan paksua, punertavaa tonnikalapihviä, mutta syön sellaisen noin viiden vuoden välein jossain Välimeren rantaravintolassa. Syynä tonnikalojen liikakalastuksen aiheuttama uhanalaisuus. Siinä ei ole pienintäkään kapinaa itse raaka-ainetta vastaan.
Moni kasvissyöjä pitää lihasta, jopa rakastaa sitä. Kasvisruokavaliossa menettää helposti kaksi isoa asiaa, ruoan monenlaiset rakenteet ja suutuntumat sekä umamin maun. Vauhdilla kehittyvä ruokateollisuus on lähtenyt globaalin vegebuumin mukana kehittämään tuotteita, jotka tarjoavat syöjälle niitä. Suomessa ensimmäisiä uuden polven imitoijia olivat Nyhtökaura ja Härkis, jotka tuovat ruokaan jauhelihan koostumusta muistuttavaa rakennetta. Kebab-lihan vege-imitoijia löytyy niitäkin Suomesta jo pari. Seitan-kinkku saapui muutama vuosi sitten moneen suomalaiseen joulupöytään.
"Hämmästyttävää kyllä, yksikään nakki ei ole protestoinut linjausta."
Kun tuote nimetään lihaisan innoittajansa mukaan, kasvissyöjä tai keventävä sekasyöjä tietää heti, mistä siinä on kyse. Siinä koko syy kaikessa yksinkertaisuudessaan. Hämmästyttävää kyllä, yksikään nakki ei ole protestoinut linjausta. Eikä yksikään kebabvarras. Hämmästyttävää kyllä, pirun moni äijänköriläs on. Miksi?
Miksi tuo asia loukkaa heitä? Vegaani ei ole viemässä bratwurstia lihansyöjän lautaselta eikä kebab-ravintoloitsija sujauta seitania piruuttaan salaa kepsun väliin. Miksi hitossa vannoutunutta lihansyöjää ylipäätään kiinnostaa pätkääkään, mitä vegaanit syövät ja miksi ruokansa nimeävät? Astuvatko pupun ruoan syöjät pupunsyöjien tontille? Pilaavat hyvän lajin rehuillaan. Ovatko lihansyöjät valinnoistaan epävarmoja? Alkoiko omatunto oudosti kolkuttaa? Yrittääkö tuo vege yhtä aikaa säästää ja syödä samaa kakkua? Valita vastuullisemmin, tavallaan tinkiä nautinnosta, mutta silti saada samaa. Se ei vain käy päinsä. Joko popsit sitä porkkanaa tai annat pihvin lihasnesteiden tirskua hampaiden välistä. Ei mitään huijaamista ”verta”valuvilla kasvis”pihveillä”.
Mitä jos tuon kaiken pähkäilyn käyttäisi oman ruokavalion ja siitä aiheutuvien ilmasto-, terveys- ja eläinongelmien tutkimiseen?
Kirjoittaja on sekasyöjä, joka haluaa aina vain tietää mitä syö sen nimestä piittaamatta.
PS. Lue myös ajatukseni nyhtiksestä, härkiksestä ja seitanista sillanrakentajana lihansyöjille.
RESEPTIT: