Milloin paahtoleipä tuli Suomeen? Faktat suosikkiruoasta yllättävät

Leivänpaahtimessa paahdettu leipä on nykypäivänä todella tavallista ja arkista ruokaa, mutta näin ei toki aina ole ollut. Tiesitkö jo näitä faktoja paahtoleivästä?

Leipää paahdettu jo yli 5000 vuotta

Leivän paahtamisen keksivät muinaiset egyptiläiset yli 5000 vuotta sitten. Pyramideja rakentavat työläiset ansaitsivat työstään kirjaimellisesti leipänsä. Palkaksi saatu vaalea leipä kuitenkin kuivui nopeasti syömäkelvottomaksi aavikon kuumassa ilmastossa. Nokkelat egyptiläiset keksivät paahtaa leipänsä rapeaksi, jolloin se säilyi syötävänä pidempään.

Englannin kielen sana paahtoleipä eli toast tulee latinasta. Latinan sana "tostum" tarkoittaa suomeksi kärventämistä.

Paahdettu leipä oli hittiruokaa myös antiikin Roomassa. Roomalaisilla oli tapana asetella leivät paahtumaan kuumille kiville tulen eteen. Myöhemmin he keksivät virittää leiville metalliset ritilät, joissa niitä voitiin paahtaa suoraan tulella. 

Luksusruokaa 1960-luvun Suomessa

Ruokatiedon mukaan paahtoleipä on kuulunut suomalaisten aamuhetkiin jo yli 50 vuoden ajan. Suomen ensimmäisen paahtoleivän lanseerasi Fazer vuonna 1966. Siihen aikaan ruisleipää pidettiin kunnon ruokana eikä vaaleaa leipää pidetty "oikein uskottavana". Koska leivänpaahtimia ei monellakaan vielä ollut, paahtoleipää neuvottiin paistamaan ritilän päällä hellan levyllä tai parilalla.

Paahdettu paahtoleipä olikin Suomeen rantautuessaan harvojen herkkua ja miellettiin luksusruoaksi. Kun leivänpaahtimet sitten yleistyivät Suomessakin 1970-luvulla, myös paahtoleivän suosio lisääntyi. Silloin nosti päätään ensimmäisen kerran myös lämpimien voileipien eli lämppäreiden buumi. Paahtoleivästä valmistuivat, ja valmistuvat edelleen, myös suomalaisten rakastamat voileipäkakut.

Lue myös: Kuluttaja: Testi paljasti 20 euron yllätyksen – tällä halpisleivänpaahtimella lähes yhtä rapeat leivät kuin 250 euron laitteella

Tiesitkö? Ensimmäiset leivänpaahtimet kehitettiin jo 1800-luvun lopulla, mutta tulipaloriskinsä vuoksi ne eivät saavuttaneet suurta suosiota.

Nykypäivänä paahtoleipien valikoima on moninkertaistunut ja saatavilla on eri viljoista valmistettua ja eri kokoluokan paahtoleipää. Terveysbuumin myötä yhä useampi ostaa paahtoleipänsä kuitupitoisempana täysjyväversiona.

Tällä hetkellä Suomen markkinoiden suosituin paahtoleipäbrändi on Vaasan Isopaahto. Muita suosittuja paahtoleipävalmistajia ovat muun muassa Fazer, Fazerin omistuksessa oleva Oululainen ja Pågen.

Miksi paahtoleipä putoaa maahan aina voipuoli alaspäin?

Yksi Murphyn lain suosituimpia muunnoksia on laki, jonka mukaan paahtoleipä tippuu maahan aina voipuoli alaspäin.

Myytinmurtajien testin mukaan todennäköisyys pudota voipuoli alaspäin on kuitenkin noin 50/50. Murphyn lain mukaisen huonon tuurin sijaan kyse on todennäköisyyksistä sekä siitä, että ihminen muistaa paremmin ne harmittavat kerrat, kun leipä putoaa väärin päin. Sen sijaan ihminen unohtaa tapaukset, kun niin ei sattunut.

Lue myös: Suomalainen erikoisuus on leipähyllyjen hittituote – tiesitkö tätä ruisleivästä? 

Paahtoleivän paahtoaste paljastaa jotain persoonallisuudesta?

Kuulutko sinä niihin ihmisiin, jotka levittävät voin paahtoleivälle viimeistä nurkkaa myöden? Olet ehkä perfektionisti. Jos puolestaan leikkaat paahtoleivästä reunat pois, olet luonteeltasi ihminen, joka kestää huonosti vastoinkäymisiä. Tällaisiin analyyseihin päätyi Lancashiren yliopiston psykologian lehtori, tohtori Sandi Mann vuonna 2014.

Mutta tiesitkö, että myös paahtoleivän paahtoaste voi psykologien mukaan kertoa jotain luonteestasi? Tämän vuonna 2016 hitiksi nousseen kuvatestit kerrottiin paljastavan yllättäviä seikkoja ihmisen persoonasta. Valitse ensin eniten miellyttävä leipä ja katso sitten tulokset.

Jos kuva ei näy, katso se täältä

Eri paahtoasteiden persoonallisuustulkinnat voi käydä lukemassa vuonna 2017 julkaistusta artikkelista.

Lue myös: Paahtoleivät Halpa vs. kallis -makutestissä: Yksi kaupan leivistä nousi selväksi suosikiksi

Katso myös video: Paahtoleipien makutesti!

Lähteet: Vaasan, Ruokatieto, Today I found out, Myytinmurtajat, Marie Claire

Osa artikkelista on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2020.