Leipätiedotus ry muistuttaa, miten etuoikeutettuja olemme Suomessa leipävalikoiman suhteen.
Moni suomalainen ei tule kaupan leipähyllyllä edes ajatelleeksi, miten valtavat valikoimat leipää meillä on ympärillämme. On ruislimppua, sämpylää, patonkia, kaurapalaa, ohrarieskaa ja vaikka mitä.
– Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että meillä suomalaisilla on etuoikeutettu asema sen suhteen, että leipähyllymme on täynnä todella monipuolisesti erilaisia leipiä? Ulkomailla kaupan leipähyllyn äärellä huomaa, että muualla leipävalikoima on merkittävästi suppeampi, Leipätiedotuksen tiedotteessa muistutetaan.
Lue myös: Syötkö sinäkin? Suomalaisilla on uusi suosikkileipä: "Terveellisyys kiinnostaa kuluttajia edelleen"
Lännessä makeaa limppua, idässä kukkoja ja piirakoita
Laaja leipävalikoima johtuu siitä, että meillä on Suomessa erittäin rikas leipäkulttuuri, joka juontaa juurensa historiasta. Suomi jakautui leivän suhteen ennen kahteen pääalueeseen: Länsi- ja Itä-Suomeen. Ennen länsi oli kovan leivän ja itä pehmeän leivän, kukkojen ja piirakoiden aluetta.
– Länsisuomalaiset leipoivat happamia ruisleipiä erillisessä pakarissa tai paistoivat leipää ulkouunissa pari kertaa vuodessa. Leivät kuivattiin vartaissa. Itä-Suomessa taas pehmeää limppumaista ruisleipää tehtiin viikoittain liesiuunissa. Muista leipäviljoista, kuten ohrasta, mutta myös tattarista ja kaurasta, tehtiin rieskoja.
Perinteinen ruisleipä maistuu edelleen Itä-Suomessa, kun taas Länsi-Suomessa herkutellaan makeahkoilla leivillä, kuten saaristolaisleivällä. Pohjoisemmassa Suomessa syödään mielellään rieskaa.
Ruisleipä pitää pintansa, mutta on muuttanut muotoaan
Tilastojen perusteella ruisleipä on edelleen suomalaisten suosikki, vaikka kauraleipä haastaakin jo hyvin klassikkoa. Juureen tehty leipä on noussut kauraleivän lisäksi trendikkääksi tuotteeksi. Erilaiset
– Etenkin ruisleivällä on meille vahva symbolinen arvo. Ruisleipä on kuitenkin muuttanut ajan saatossa muotoaan. Reikäleivän ja limpun rinnalle ovat nousseet palaleivät ja viime aikoina myös entistä ohuemmat sitkeämmät palaset.
MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla on aiemmin kerrottu palaleipien historiasta ja niiden suosion kasvusta Suomessa. Erityisesti ohuet palaleivät ovat nyt suomalaisten suosiossa. Myös erilaiset hitaasti nostatetut rapeakuoriset vaaleat levainit kuuluvat nykyään monen leipomon valikoimiin.
– Toisin kuin Etelä-Euroopassa, meillä arvostetaan leipiä, jotka on tehty ainakin osittain täysjyväjauhoista ja joissa käytetään paljon siemeniä ja kokonaisia jyviä. Silti niin sanottuja valkoisesta viljasta tehtyjäkin leipiä on valikoimissa.
Laajan leipävalikoiman nurja puoli: Hävikkiä syntyy
Vaikka laajat leipävalikoimat ruokakaupoissa ovatkin etuoikeus meille suomalaisille, voivat ne myös muodostua ongelmaksi.
Kerroimme vuonna 2020, kuika leipähävikki on todellinen ongelma Suomessa. Kauppatieteiden maisteri Lotta Alhonnoro toivoi tuolloin kaupoilta nykyistä enemmän puhtia ja uusia luovia ratkaisuja leipähävikin selättämiseen. AiheestaVaasan yliopistossa väitellyt Alhonnoro kannusti ruokakauppoja hyödyntämään rohkeasti teknologiaa, markkinoinnin keinoja ja henkilöstön osallistamista hävikin vähentämiseksi.
– Kaupassa osastot pursuavat toinen toistaan suurempia kasoja erilaisia leipiä. Se kiinnitti huomioni ja kiinnostukseni tutkijana. Sama ilmiö toistui ruokajonoissa, jonne osa kaupoista lahjoittaa hävikkiruokaa. Leipää oli tarjolla valtavat määrät, ja sen kanssa oltiin jopa ongelmissa – mihin kaikki leipä saadaan menemään? Leipä näyttäytyi jopa ongelmajätteenä, jolle haettiin kissojen ja koirien kanssa ottajaa, sanoi markkinoinnin alalta väittelevä Alhonnoro.