Mistä jauheliha oikeasti tehdään? Paistijauhelihaan tuli oleellinen muutos tämän kohun myötä

Jauhelihaa voisi kutsua yhdeksi suomalaisen keittiön perusraaka-aineista, sillä siitä valmistuvat monet tutut arkiruokasuosikit. Lihatiedotuksen mukaan peräti puolet myytävästä tuoreesta lihasta Suomessa on jauhelihaa.

MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla on aiemmin kerrottu muun muassa eri jauhelihojen rasvapitoisuuksista ja sen merkityksestä. Jauhelihaan liittyy myös monia laissa säädettyjä määritelmiä. Tiesitkö sinä jo nämä?

Jauhelihan määritelmä – mitä jauhelihaan saa jauhaa? 

Suomen elintarvikelainsäädännössä on säädetty jauhelihan nimestä. Jauhelihalla tarkoitetaan luuttomaksi leikattua lihaa, joka on hakattu hienoksi ja joka sisältää suolaa vähemmän kuin yhden prosentin. Jauhelihaan ei voi jauhaa mitä tahansa. Siinä on oltava sitä eläinlajia, joka tuotteen nimessä mainitaan.  

Lihatiedotuksen mukaan pääosa Suomessa myytävästä jauhelihasta on teollisuuden pakkaamaa. Jauhelihaa saa valmistaa myös vähittäismyyntipaikassa siellä myytäväksi. Pakkaamattomana jauhelihaa saa myydä vain valmistuspäivänä. Jos liha pakataan kaupassa, myyntiaika on valmistuspäivä ja sitä seuraava päivä. 

Jauheliha on valmistettava tuoreesta tai pakastettuna olleesta, niin sanottuun luurankolihaksistoon kuuluvasta lihasta. Jauhelihan valmistukseen ei siis tule käyttää esimerkiksi elimiä, kuten sydäntä tai kieltä, eikä myöskään teurasjätettä.

Edesmennyt lihatukkuri Veijo Votkin muisteli vuonna 2013 Ylen haastattelussa, millaista jauheliha on aikoinaan Suomessa ollut.

– Vielä 50- ja 60-luvulla jauhettiin muun muassa sydämiä. Eikä se sydämestä tehty jauheliha ollut lainkaan huonoa, mutta se kuuluu kuitenkin elimiin, eikä täten jauhelihaan kuulu, Votkin määritteli.

Lue myös: Jättimäinen ruokaskandaali oikeudessa: Halpaa hevosenlihaa myytiin myös Suomessa 100-prosenttisena naudanlihana – valtavan huijauksen taustat paljastuvat

Mitä on paistijauheliha?

Ruokaviraston mukaan jauhelihan nimestä saa ilmetä, mistä ruohon osasta se on jauhettu edellyttäen, ettei käytetty nimi ole harhaanjohtava.

Esimerkiksi naudan paistijauhelihana voidaan myydä jauhelihaa, joka on jauhettu yksinomaan paistiksi nimetyistä naudan ruhonosista. Niitä ovat ovat sisä-, ulko-, kulma- tai paahtopaisti. Porsaan tai sian paistijauhelihan nimellä voidaan myydä jauhelihaa, joka on valmistettu vastaavista porsaan tai sian ruhonosista kuin naudan paistijauheliha.

Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. Vuonna 2013 uutisoitiin laajalti siitä, että monen suomalaisen lihavalmistajan paistijauhelihassa ei todellisuudessa ole käytetty raaka-aineena paistia nimeksikään. Kohu saa aikaan sen, että silloinen Evira (nyk. Ruokavirasto) tarkensi paistijauhelihan määritelmää, eikä tuotteessa saa enää käyttää raaka-aineena muita ruhonosia kuin paisteja.

Nauta-sika vai sika-nauta?

Ruokaviraston mukaan jauhelihan nimestä tulee ilmetä valmisteeseen käytetyt eläinlajit. Jos eläinlajien lihaa sekoitetaan keskenään, tuotteen nimessä tulee ne mainita. Suomalaisille tuttuja tuotteita ovat esimerkiksi nauta-sikajauheliha ja sika-nautajauheliha. 

Lihatiedotuksen mukaan tavallisimmin Suomessa käytetyt jauhelihat tehdään naudanlihasta, sianlihasta tai niiden sekoituksesta. Myös broilerista, kalkkunasta ja lampaasta tehdään jauhelihaa. 

Nimi nauta-sikajauheliha ilmaisee sen, että nautaa on käytetty enemmän kuin sikaa tai yhtä paljon. Sika-nautajauhelihassa puolestaan sianlihaa on enemmän.

– Eri lihalajeista valmistetussa jauhelihassa tulee ilmoittaa käytettyjen lihalajien painosuhde, esim. Nauta-sikajauheliha, Ainekset: naudanliha 50 % ja sianliha 50 % tai nimessä Nauta-sikajauheliha (50 % / 50 %), Ruokavirasto linjaa. 

Katso video: Osaatko paistaa jauhelihan oikein? Näin se pitäisi Kari Aihisen mukaan tehdä

Lue myös: Onko pakastimessasi jauhelihaa? Jos haluat tehdä siitä ruokaa, toimi näin

Lähteet: Ruokavirasto, Lihatiedotus, Ruokatieto, Yle