Heräteostoksena herkullisen näköinen mansikkarasia ja purukumipaketti. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi kuinka paljon ruokakaupat vaikuttavat ruokavalintoihisi?
Niinkin arkinen asia kuin ruokaostosten tekeminen ei aina ole päätettävissämme, sillä valintojamme ohjailevat lukuista tekijät. Jokainen kaupan ominaisuus pohjapiirroksesta musiikkiin ja hyllyjen asetteluun on suunniteltu niin, että asiakkaat ostaisivat mahdollisimman paljon tuotteita.
Tiedostamalla nämä kauppojen toimintaperiaatteen, osaat välttää paremmin turhia ostoksia.
Valaistus tekee tuotteet herkullisen näköisiksi
Tämä kaikki alkaa jo ovelta, jossa meitä vastaan tulevat yksisuuntaiset portit. Jos haluat päästä kaupasta ulos, sinun tulee kulkea monen houkuttelevan hyllyrivin läpi ennen ulospääsyä.
Ensimmäisenä ruokakaupan ovesta sisään astuttaessa eteen avautuu laaja valikoima meheviä tomaatteja ja houkuttelevia vihanneksia. Nämä tuotteet sekä näyttävät että tuoksuvat hyvältä, mikä saa aistimme valloilleen.
Yleensä myös leipomotuotteet, tai paistopiste on sijoitettu mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Kaikki tuoksut ja värit saavat meissä aikaan mielikuvan, että olemme tervetulleita ostoksille.
Kauppa voi saada meidät syömään enemmän hedelmiä.
Aina kaikki ei kuitenkaan ole siltä miltä näyttää. Jos käännät katseesi kattoon, voit huomata vihanneksista erityisen herkullisen näköiseksi tekevän valaistuksen. Yhdysvaltalaisen markkina-analyysin mukaan ihmiset ostavat enemmän banaaneja silloin, kun ne on valaistu näyttämään väriltään kirkkailta. Tämä ei välttämättä ole huono asia, sillä hedelmät ovat terveellisiä ja täynnä vitamiineja.
Maitopurkin osto vaatii paljon askelia
Monen työpäivän jälkeen väsyneenä kauppaan raahautuvan harmiksi maidot ja muut meijerituotteet on sijoitettu aivan kaupan perälle. Kylmäkaappeja ei voi sijoittaa aivan mihin tahansa, mutta maitokaappien kohdalla kyse on myös asiakkaan kävelyttämisestä.
Lähes kaikki asiakkaat ostavat jokaisella kauppareissullaan maitoa, jolloin asiakkaan tulee kävellä muiden houkuttelevien hyllyjen poikki päästäkseen maitopurkkien luokse.
Jokapäiväiset ostokset sijaitsevat usein kauimpana kassasta.
Suositut ja tarjoustuotteet ovat sijoitettu yleensä keskellä käytävää, jotta jopa pelkän maidon hakijakin voisi sortua heräteostoksiin.
Taustamusiikki herättää ostoshalumme
Jos ei puhuta raikuvista joululauluista vaan huomaamattomasta taustamusiikista, musiikki saa tutkimuksen mukaan asiakkaan viettämään kaupassa jopa kolmasosan enemmän aikaa kuin ilman musiikkia.
Oletko myös miettinyt sitä, miksi kaupassa ei näy ikkunoita tai kelloa? Aivan, tällöin ajantaju on helpompi kadottaa. Mitä kauemmin vietät aikaa kaupassa, sitä enemmän näet tavaraa ja sitä enemmän todennäköisesti ostat.
Walesilaisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan aivomme eivät pysty käsittelemään niin suurta määrää valintoja kuin ruokakaupassa on tuotteita. Tämän vuoksi jopa puolet ostoskorimme sisällöstä on usein emotionaalisesti valittuja.
Edullisten tuotteiden osto vaatii reisilihaksia
Eikä tässä läheskään kaikki, sillä jopa tuotteiden sijoittaminen hyllyyn on psykologisen tutkimuksen tulosta. Kalliit tuotteet on usein sijoitettu silmien korkeudelle, jolloin niiden poimiminen on helppoa. Edulliset tuotteet sijaitsevat usein juuri alahyllyllä, jotta niiden poimiminen ostoskoriin vaatisi kyykistymistä.
Isommat ostoskärryt, enemmän ostoksia?
Suurien ostoskärryjen vaikutusta ruoka-ostoksiin havaitsi ostoskärryjen luoja Sylvan Goldman jo 1930-luvulla. Suuren ostoskärryn kanssa kaupassa asioivat ostavat tutkimuksien mukaan jopa 40 prosenttia enemmän ruokaa kuin ostoskorin kanssa asioivat. Ostoskärryjen koko onkin kasvanut vuosi vuodelta, ja varsinkin suurien supermarkettien kärryt suurenevat entisestään.
Miten tämä kaikki auttaa sinua ruokakaupassa asioidessasi?
Nämä tiedot voivat auttaa sinua pienentämään kauppalaskuasi ja kenties myös kaventamaan vyötäröäsi.
Kenties paras neuvo on, että tee kauppalista etukäteen ja noudata sitä asioidessasi. Tee kerralla useamman päivän ostokset ja mikä tärkeintä, älä koskaan mene kauppaan nälkäisenä.
Lähde: NationalGeographic.com