Mitä viinin hintalappu oikeastaan kertoo itse viinistä? Viiniasiantuntija Tuomas Meriluoto kertoo, miksi sinunkin kannattaisi satsata viinipulloon muutama euro totuttua enemmän. Katso myös videolta, mistä viinin hinta muodostuu.
Määrittääkö viinipullon hinta todella viinin laadun? Viiniasiantuntija ja Master of Wine Tuomas Meriluoto haastaa suomalaiset pohtimaan, mistä viinin hinta muodostuu.
– Oletko tullut ajatelleeksi, että laittamalla muutaman euron lisää viiniin, voit vaikuttaa aika paljon sen laatuun? Meriluoto aloittaa.
Viiniasiantuntija ei halua kannustaa suomalaisia juomaan enemmän kotona kuin ravintoloissa, mutta tämän hetkinen tilanne on kuitenkin se, että monet kokkaavat nyt aterioita kotona ja ostavat kylkeen sopivat juomat Alkosta. Minkä hintaista viiniä sieltä sitten kannattaa ostaa?
– Ei voi antaa suoraan mitään summaa, koska toisille ihmisille 10 euroa viiniin merkitsee yhtä paljon kuin toisille 100 euroa, Meriluoto sanoo mutta muistuttaa samalla oleellisesta seikasta:
– Jokainen euro, jonka viitsii enemmän maksaa, niin menee enemmän ja enemmän itse viiniin. Jos juo edullista viiniä, niin merkittävä osa menee kiinteisiin kuluihin, kuten veroihin, rahtiin, varastointiin, pulloon ja pakkausmateriaaleihin. Kun viinin hinta nousee, niiden osuus vähenee.
Mitä eroa on 7,5 euron ja 15 euron viinillä?
Tuomas Meriluoto on suomalainen viiniasiantuntija ja yksi harvoista Master of Fine -tittelin saavuttaneista.
Karkeasti ajateltuna voisikin Meriluodon mukaan laskea, että jos ostaa Alkosta 7,5 euron viinin, summa sisältää yhteensä yhden euron edestä itse viiniä. Jos taas sijoittaa viiniin 15 euroa, ”fyysisen viinin” osuus nousee jo neljään euroon.
– Periaatteessa siis 15 euron viinissä fyysinen laatu on nelinkertainen, vaikka hinta on siitä 7,5 eurosta vain tuplat.
Meriluoto on tehnyt laskelmansa sillä oletuksella, että 7,5 euron viiniin on valittu myös hieman edullisemmat pakkausmateriaalit ja 15 euron viiniin hieman perustasoa laadukkaammat. Asia ei tietysti aina ole näin suoraviivainen, mutta fakta kuitenkin on, että siinä halvimmassa Alkon ”kyykkyviinissä” tuskin on pystytty tuottamaan juomaa samalla pieteetillä kuin kalliimmassa pullossa.
Viinin laatuun vaikuttavat sellaiset seikat, kuten rypäleiden satomäärä, niiden keräämiseen, siivoamiseen ja kuljettamiseen menevä vaivannäkö ja itse viinin tekeminen. Jos rypäleitä tuotetaan pienellä viljelyalalla mahdollisimman paljon, rypäleet kerätään suurpiirteisesti ja viini tuotetaan valmiilla reseptillä, näkyy se väistämättä myös juoman laadussa.
–Fakta on, että siinä euron viinissä resepti on jo olemassa ennen kuin rypäleet kerätään. En sano, että siinä ei yritettäisi tehdä parasta mahdollista lopputulosta, mutta välttämättä viinintekijä ei käy tunnin välein maistamassa tai laita tynnyriin kypsymään osaa, Meriluoto selventää laatueroja.
Hinta ei aina takaa laatua – kiinnitä huomiota myös näihin seikkoihin
Viinin hinta ei tietenkään aina takaa sitä, että ostat varmasti laadukasta viiniä. Eihän lähtökohtaisesti missään muussakaan asiassa hinta takaa aina laatua. Tuomas Meriluoto muistuttaa, että hyvä viini on aina myös makuasia.
– Viinin pitää olla oikea ostajalleen.
Hinnan lisäksi hyvän laadun voi tunnistaa esimerkiksi tietystä tuottajasta. Joillekin laadun tae on esimerkiksi Alkon itsensä tai esimerkiksi viinilehden suositus. Usein hinta kertoo kuitenkin jotain viinin laadusta.
– Jos valitaan sekä 7,5 että 15 euron viineistä hintaluokkansa parhaat, niin erot laadussa ovat selkeämmät. Silloin voidaan olettaa, että kalliimassa juomassa on mennyt enemmän rahaa viinin laatuun.
Viiniasiantuntija muistuttaa, että jos olet valmis ravintolassakin maksamaan viinipullosta 50 euroa, mikset ostaisi kotona kokatessasi pöytään joskus hieman parempaa viiniä?
– Käytä vitonen tai kymppi enemmän siihen viiniin. Välillä tuntuu, että ihmiset ovat valmiita maksamaan yrttipuskastakin saman kuin viinistä. Aika monessa muussa asiassa osataan valita laadukkaita raakaaineita, mutta viinin keskihinta vielä vähän laahaa. Sen takia haluan hieman haastaa nyt ihmisiä.