Suomalaiset ovat stereotyyppisesti huonoja tippaajia, koska meillä ei ole samankaltaista tippikulttuuria, kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Alan asiantuntijoiden mukaan positiivisella palautteella saattaa kuitenkin olla samankaltainen vaikutus, kuin tipillä.
Suomalainen palvelukulttuuri ei asiantuntijoiden mielestä jää muun Euroopan jalkoihin, mutta jostain syystä palautteen antaminen on meille edelleen hankalaa.
Huomenta Suomen aamussa suomalaisesta ravintoloiden palvelukulttuurista ja varsinkin tippaamisesta olivat keskustelemassa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ravintolaliikkeenjohdon lehtori Outi Rekola sekä Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström. Keskustelun voit katsoa pääkuvan videolta.
"Näkisin, että tippaamisen pitää perustua täysin vapaaehtoisuuteen"
Suomalainen ravintolakulttuuri on muuttunut huomattavasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vikströmin mukaan palvelukulttuuristakin on tullut enemmän vuorovaikutteista.
Vaikka ravintolakulttuuri on mennyt eteenpäin, on alalle silti hankala saada työntekijöitä. Osasyiksi Rekola ja Vikström uskovat alan matalapalkkaisuuden ja fyysisyyden, mutta myös alan arvostuksen puutteen.
Sen sijaan, että ravintolaan lähtisi ”ravintolakriitikko”-asenteella, asiakkaiden tulisi Vikströmin mukaan ymmärtää, että kyse on vuorovaikutustilanteesta, joka lähtee molemmin puoleisesta kunnioituksesta ja arvostamisesta.
– Hyvästä palvelusta voi aina kiittää ja antaa positiivisen lisän sille tarjoilijalle, joka on sen ansainnut. Kun palvelu on hyvää, niin kohtuullinen palkinto siitä kannustaa tarjoilijaa tuottamaan samanlaisen elämyksen seuraavallekin asiakkaalle, Rekola toteaa.
Tippaaminen istuu hankalasti suomalaiseen kulttuuriin
Euro- tai prosenttimääräisesti oikeaa tippaussummaa on Rekolan mukaan hankala linjata. Harvalla on myöskään enää mukanaan käteistä rahaa tipin antamiseen. Joissain ravintoloissa tippi on tosin mahdollista antaa korttimaksukoneen kautta.
Mitään lakisääteistä tippisummaa Vikström ei ravintoloihin kannata, vaan pitää sitä henkilökohtaisena päätöksenä.
– Näkisin, että tippaamisen pitää perustua täysin vapaaehtoisuuteen. Meillä Suomessa ei vain ole sellaista kulttuuria. Rahan sijasta positiivisella palautteellakin voi olla ihmeellinen vaikutus, Vikström linjaa.
Harvalla on enää käteistä, jota jättää tipiksi.
Vikströmin edustama ravintolakonserni Noho Partners haluaa herättää keskustelua ravintola-alan arvostuksesta. Yhtiö palkitsee päivittäin yhden työntekijänsä asiakkaiden antaman palautteen perusteella. Päivän paras työntekijä saa 500 euron bonuksen, eli yritys ikään kuin antaa työntekijälle tipin asiakkaan puolesta.
– Me suomalaiset annamme aika niukasti positiivista palautetta ja toivoisin, että sitä annettaisiin vastapainona sille kritiikille. Rakentavaa kritiikkiä täytyy antaa, jotta toiminta kehittyy, mutta asiakaspalvelussa toimiva saa ylimääräistä motivaatiota, jos asiakas sanoo kiitos, Vikström sanoo.