Lejos on monelle suomalaiselle edelleen yllättävän tuntematon yritys. Tänä vuonna jo 100 vuotta täyttävällä yrityksellä on kuitenkin hallussaan monta tunnettua elintarvikebrändiä ja se on vastannut monen tuotteen Suomeen tuomisesta, yrityksen tiedotteessa kerrotaan.
Videolla: Tiedätkö, miten hevi-osaston muovipussin saa todella kätevästi auki?
Tiedätkö, milloin Suomessa syötiin ensimmäiset kiivit? Monen nykypäivän arkisen ruoan Suomeen tuomisen takana on jo 100 vuotta täyttävä suomalainen perheyritys Lejos. Yritys tunnetaan tänä päivänä monista tutuista tuotemerkeistä.
Aikanaan yrityksen perustaja Erik Juuranto oli etevä solmimaan päämiessuhteita ja osasi hyödyntää hyvää kielitaitoaan matkatessaan maailmalla. Sodan jälkeen Juuranto piti työntekijöistään huolta jakamalla työntekijöilleen päivittäin lusikallisen kalanmaksaöljyä.
Suomalaiset kahvipaahtimot sen sijaan saivat sodan jälkeen paljon kaivattua kahvia, kun yritys toi ensimmäisen kahvilaivan Suomeen.
Tiesitkö? Banaanit, appelsiinit ja viinirypäleet saapuivat suomalaiskauppoihin alun perin jo 1930-luvulla, mutta sota muutti kaiken ja Suomessa elettiin korvikkeilla.
– Tuotemerkkimme tunnistavat melkein kaikki, mutta Lejos on pysynyt hauskasti monelle tuntemattomampana tahona. Se on sopinutkin meille hyvin, mutta nyt kun sata vuotta toimintaa on täynnä, on osuva aika tuoda ilmi muutamia ilahduttavia tarinoita vuosien varrelta, kertoo Lejoksen liiketoimintajohtaja Katri Heinonen.
Näin monet suosikkiherkut ovat saapuneet Suomeen
Lejoksen satavuotinen tarina alkoi kaakaosta, ja aikain saatossa yritys on tutustuttanut suomalaiset kiiveihin ja appelsiineihin sekä tuonut teetä ja oliiviöljyä ensimmäisten joukossa Suomeen.
• Kaakao: Yhtä aikansa ensimmäisistä kansainvälisistä merkkitavaroista Van Houtenin kaakaota ryhdyttiin tuomaan suomalaisille vuonna 1921. Samalla vuosikymmenellä suklaalla herkuttelu yleistyi muutenkin, ja suklaa niin leivonnassa, kaakaona tai sellaisenaan voitti suomalaisten sydämet puolelleen pysyvästi.
• Tee: Lejoksen vanhasta kauppakirjasta löytyy merkintä teen tuonnista Japanista 1930-luvulla. Sota kuitenkin katkaisi kauppasopimukset useiksi vuosiksi, mutta japanilaista teetä tuotiin suomalaisille taas sotavuosien jälkeen.
"Kiivit rahdattiin raakana ja aluksi suomalaiset eivät aivan ymmärtäneet antaa kiivien kypsyä, vaan kiivit yritettiin syödä aluksi raakana ja makua pidettiin outona"
• Appelsiinit, omenat ja kiivit: Lejos toi sodan jälkeen säännöstelyn päätyttyä eteläafrikkalaisia appelsiineja ensimmäisenä Suomeen. Ulkomaisten omenoiden tuontiin liittyi rajoituksia ja yritys sai pitkään tuoda omenoita vain talviaikaan. Tällä tavalla suojeltiin suomalaista omenanviljelyä. Uudesta-Seelannista Lejos ryhtyi tuomaan kiivejä 1970-luvulla.
– Kiivit rahdattiin raakana ja aluksi suomalaiset eivät aivan ymmärtäneet antaa kiivien kypsyä, vaan kiivit yritettiin syödä aluksi raakana ja makua pidettiin outona, Lejokselta kerrotaan.
• Kitchen Joy -thaikuutiot: Myös takeaway-rasiassa lämmitettävät thaikuutiot tulivat Suomeen Lejoksen kautta.
– 2000-luvun alussa Lejoksen messuväkeä pyydettiin vaivihkaa takahuoneeseen maistamaan uutta itämaista herkkua. Thaikeittiön annokset hurmasivat heti maisteluraadin.
Ja miksi tätä herkkua sitten maisteltiin ensimmäisen kerran takahuoneessa? Siksi, että sieltä löytyivät messujen ainoat mikrot.
Myös kauppaketjuilla ollut iso rooli tuotteiden tuomisessa Suomeen
Keskolta kerrottiin MTV:lle vuonna 2016, miten Pirkka-tuotteet ovat vuosien varrella vaikuttaneet osaltaan suomalaiseen ruokakulttuuriin.
– Kun Thai Sweet Chili -kastikkeelle valittiin 800 millilitran pullo, mietimme, että eihän kukaan noin isoa pulloa halua, mutta kohta ei yhtään reseptiä voinut tehdä ilman kyseistä soosia. Nykyään Pirkan Thai Sweet Chili -kastike on jo ihan arkipäivää esimerkiksi ketsupin tilalla ja osa on jo kyllästynytkin siihen, kertoi Pirkka-koekeittiöstä vastaava Leena Korkalainen MTV:lle vuonna 2016.
Kesko esitteli suomalaisille aikoinaan myös muita elintarvikkeita ensimmäisten joukossa. Kaupoissa alkoi olla tarjolla 1960-luvulla tuoreita hedelmiä vuoden ympäri. Siinä edesauttoi esimerkiksi se, että Keskolla aloitettiin 1960-luvun lopulla banaanien keinotekoinen kypsyttäminen.