Suomen kieltolain aikaan juomien salamyynnin lisäksi oli toinen tapa hankkia itselleen alkoholia. Väylän miedompien juomien nauttimiseen tarjosin nimittäin ehkä hieman yllättäen apteekit.
Kieltolain aikaan alkoholia määrättiin lääkkeeksi esimerkiksi ruoansulatushäiriöihin ja muihin lääkinnällisiin tarpeisiin, jolloin lääkäri kirjoitti reseptin, jolla alkoholia sai apteekista.
Lue myös: Ei ollutkaan aprillipilaa! Karjala-olutta saa nyt 100-packissa – "Kyllä se on ihan oikea tuote"
Muun muassa samppanjaa oli mahdollista saada reseptillä.
Lääkäri kirjoitti ennätyksellisesti 7,5 kilon edestä sprii-reseptejä päivässä
Valtion Alkoholiliike toimitti apteekeille ja lääkäreille tuotekatalogin, jonka perusteella apteekkarit ja lääkärit osasivat suositella potilailleen oikeanlaista lääkettä. Valikoima sisälsi laadukkaita juomia konjakeista, laatuviineihin ja samppanjoihin, ja saatavilla oli kaikkiaan noin 130 erilaista tuotemerkkiä.
Viinejä oli noin 40 erilaista tuotemerkkiä ja samppanjaa noin kymmenentä eri merkkiä, esimerkiksi Louis Roedererin samppanjaa oli valikoimissa kahta eri vuosikertaa. Tuotekatalogia myös laajennettiin asiakaskunnan toiveiden perusteella
Alkuvuodesta 1932 perustettu Valtiollinen Alkoholiliike avasi ensimmäisten 58 myymälän ovet 5. huhtikuuta klo 10.00, ja samalla päättyi lähes 13 vuotta voimassa ollut kieltolaki.
Reseptejä kirjoitettiin lopulta niin ahkerasti, että vuonna 1929 kiristettiin lääkärien oikeuksia kirjoittaa spriireseptejä. Lääkintöhallituksen suorittamassa reseptilaskennassa oli nimittäin käynyt ilmi, että lääkärit samoin kuin hammas- ja eläinlääkärit kirjoittivat huomattavan paljon alkoholireseptejä sekä suoraan nautittavaksi että erilaisiin aineisiin sekoitettavaksi. Ennätyksen teki lääkäri, joka kirjoitti joka päivä 7,5 kilon edestä sprii-reseptejä. Kiristyneen ohjeistuksen jälkeen reseptejä sai kirjoittaa vain 400 vuodessa ja yhdelle reseptille sai kirjoittaa korkeintaan litran spriitä tai muita väkeviä viinoja tai kolme pulloa viiniä.