Ähtärin eläinpuiston rahat isopandojen ylläpitämiseen ovat lopussa, ja puiston pandat elävät kohtalonhetkiään.
MTV Uutiset kertoi perjantaina, että Lumia ja Pyryä uhkaa palautus Kiinaan mahdollisesti jo vuodenvaihteen jälkeen, jos puisto ei saa taloudellista tukea.
Lue lisää: Ähtärin eläinpuisto varoittaa: Pandoja uhkaa palautus Kiinaan jo vuodenvaihteen jälkeen – MTV sai haltuunsa sähköpostin
Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki kertoo STT:lle, että tilanne on vielä täysin auki.
Kaupunki omistaa eläinpuiston yhtiöstä noin 99 prosenttia.
– Realiteetti on se, että meidän tulee saada talous kestävämmälle pohjalle. Se, millä toimenpiteillä se tulee tapahtumaan ja mikä on lopullinen ratkaisu, sen aika näyttää, Pienimäki sanoo.
Kaupunginjohtajan mukaan kaupungilla on useita vaihtoehtoja selvityksen alla.
Eläinpuistossa on jo käynnissä yt-neuvottelut menojen karsimiseksi.
Lisäksi puisto on pyytänyt Suomi-Kiina kauppayhdistyksen jäsenyrityksiltä taloudellista tukea, jotta pandojen suojeluohjelman toteutumista voitaisiin jatkaa Suomessa.
Jos jäljellä on enää kaksi vaihtoehtoa, yhtiön konkurssi tai pandojen palautus Kiinaan, on Pienimäen mukaan valittava "se kaikkein vähiten mieluisa ratkaisu".
– Lopputulos pitää olla jotain muuta kuin yhtiön konkurssi.
Pandakaksikko Lumi ja Pyry saapuivat Suomeen vuonna 2018. Ne ovat Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella.
Lue myös: Ähtärin eläinpuiston johtaja lyö panda-ahdingon karut luvut tiskiin – tarvitaan 1,8 miljoonaa euroa, jotta Lumi ja Pyry voivat jäädä
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Onnea! Ähtärin Lumi-panda täytti seitsemän vuotta – tämä synttärisankarin lahjan avaus näytettiin Kiinassa saakka
Julkisia avustuksia pienennetty ja kumottu
Eläinpuistolla on ollut talousvaikeuksia jo kauan. Pandojen palauttaminen oli viimeksi otsikoissa kesällä 2020.
Kaupunginjohtajan mukaan ongelmat kertovat siitä, että matkailu on haastava elinkeino.
Hän kuitenkin myöntää, että jossain vaiheessa on tehty taloudellisesti heikkoja ratkaisuja.
Osaltaan tilanteeseen ovat vaikuttaneet koronapandemia ja siitä johtuneet rajoitukset.
Pienimäen mukaan suurin merkitys on ollut valtion tuella, joka pieneni eduskunnan lupaamasta 1,5 miljoonasta 200 000 euroon.
Eläinpuisto on osakeyhtiö, ja lain mukaan enimmäismäärä valtionavustusta yritykselle voi olla 200 000 euroa.
– Niillä rahoilla olisi ollut enemmän kuin käyttöä tässä kokonaisuudessa, Pienimäki sanoo.
Lokakuussa hallinto-oikeus puolestaan kumosi Ähtärin kaupunginvaltuuston päätöksen kahden miljoonan euron pääomalainasta eläinpuistoyhtiölle.
Ennen päätöksen hyväksymistä valtuuston olisi tullut selvittää Euroopan unionin valtiontukisäännösten soveltuvuutta, oikeus katsoi.
Pienimäen mukaan hallinto-oikeuden ratkaisu vaikuttaa lähinnä yhtiön luototuksiin eikä suoraan eläinpuiston toimintaan.
– Tietenkin se peilaa sitä isoa kuvaa, mutta sillä ei ole suoraa vaikutusta tähän akuuttiin tilanteeseen, mikä näissä pandoissa on kysymys.
Kaupunginhallitus ei ole tehnyt vielä päätöstä siitä, että hakeeko se valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Pandavuokra mahdollisesti lähes miljoona euroa vuodessa
Pandat ovat Suomessa vuokralla Kiinalta.
Ulkomaisten eläintarhojen pandoista maksamasta vuokrasta merkittävän osan on tarkoitus päätyä Kiinassa luonnonvaraisina elävien pandojen suojelun rahoittamiseen.
Vuokrahinta on pidetty salassa. Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2017 uutiskanava al-Jazeeran selvityksestä, jonka mukaan pandaparin vuosimaksu olisi noin 900 000 euroa.
Ovatko pandat liian kallis hankinta Ähtärin eläinpuistoon?
Kaupunginjohtajan mukaan eläinpuiston tulot ja menot eivät ole tasapainossa, mutta Ähtärin kaupungille kyseessä on ollut kannattava hanke.
Eläinpuiston kävijämäärät ovat kasvaneet pandojen myötä, mikä on Pienimäen mukaan näkynyt myös matkailualalla sekä uusina työpaikkoina.
Pienimäki sanoo, että nyt vastuun kantaa vain yksi yhtiö, mutta hyödyt jakavat useat toimijat.
Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa Ähtärissä asuu noin 6 000 ihmistä.