Ähtäri aloittaa valmistelut pandojen palauttamiseksi Kiinaan – hallituksen puheenjohtaja: "Erittäin suuri pettymys"

Tiedotteen mukaan pandojen palauttamista ryhdytään valmistelemaan, koska eläinpuistolle esitetty viiden miljoonan euron avustuspakettiesitys vedettiin pois valtion lisäbudjetista.

Pandojen tilanteen selvittämiseksi ollaan perustamassa nyt virkatyöryhmää. Ryhmä koostuu maa- ja metsätalousministeriön, valtiovarainministeriön sekä ulkoministeriön edustajista.

Työryhmän perustamisesta kerrottiin keskiviikkona maa- ja metsätalousministeriön sekä valtiovarainministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) oli aiemmin samana päivänä kertonut, että pandojen avustusesitys vedetään pois valtion lisäbudjetista. Kurvisen mukaan esitys oli herättänyt laajaa kritiikkiä.

Ähtärin eläinpuisto ei ole saanut tarkkaa tietoa perustettavan pandatyöryhmän selvitystyöstä eikä sen aikataulusta.

– Meille ei ole mitään tiedotetta tullut, eikä ministeriö ole ollut meihin missään yhteydessä viime päivien uutisoinnista, Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho kertoo STT:lle.

– Kun meille ei ole tarkempaa aikataulua ilmoitettu ja olemme osakeyhtiö, meidän täytyy huolellista ja hyvää hallintoa noudattaen ryhtyä toimenpiteisiin.

Työryhmä aloittaa ensi viikolla

Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo STT:lle, että pandojen tulevaisuutta selvittävä työryhmä aloittaa työskentelyn ensi viikolla. 

Hänen mukaansa Ähtärin eläinpuiston ilmoitus pandojen mahdollisesta palauttamisesta ei vaikuta työryhmän työhön, koska tarkoituksena on joka tapauksessa selvittää kahta vaihtoehtoa: voiko valtio tukea eläinpuistoa rahallisesti vai palautetaanko pandat ja mitä se käytännössä tarkoittaa.

Husu-Kallio sanoo, että Ähtärin eläinpuiston perjantainen ilmoitus ei tullut yllätyksenä, koska rahoituskeskustelua on käyty jo aiemmin.

Lue myös: Ähtärin kaupunginjohtaja: Ilman lisärahaa pandat joudutaan palauttamaan Kiinaan – "Emme anna pandojen viedä puistoa ja kaupunkia perikatoon"

"Eläinpuiston olemassaolo ei ole uhattuna"

Eläinpuiston hallitus aikoo arvioida seuraavan kuukauden aikana yhtiön tulevaisuuden näkymiä. Hallituksen puheenjohtajan Risto Sivosen mukaan koronapandemia ja yleinen epävarmuus ovat vaikeuttaneet puiston toimintaa eikä kävijämäärä ole palautunut entiselleen.

Eläinpuistolla ei kuitenkaan Sivosen mukaan ole hoitamattomia erääntyneitä maksuja ulkopuolisille.

– Yhtiölle on kertynyt velkarästejä koronavuosilta, mutta niistä kaikista on sovittu ja tehty maksusuunnitelma, jota olemme pystyneet noudattamaan, Sivonen kertoo tiedotteessa.

Eläinpuistossa aloitettiin viime elokuussa muutos- eli yt-neuvottelut, jotka koskivat koko henkilökuntaa.

– Kyllä me muutosneuvotteluita on vedetty koko syystalvi. Säästöjä on tehty niin paljon kuin pystytään, Sivonen kertoo STT:lle.

– Yhtiön kassatilanne ei ole erityisen hyvä, mutta kaikki velvoitteet pystytään hoitamaan kesään asti, jolloin alkaa taas tulla lipputuloja. Nythän Ähtärissä on erittäin hiljainen kausi menossa.

Sivosen mukaan eläinpuiston olemassaolo ei ole vaakalaudalla. Eläinpuiston toimintaa pyörittävä Ähtärin Eläinpuisto oy ei ole kuitenkaan tehnyt viime vuosina voittoa.

Tulos oli sekä tilikaudella 2019 että 2020 noin 735 000 euroa tappiollinen.

– En ainakaan itse näe, että eläinpuiston olemassaolo olisi uhattuna, mutta jos hallitus ei reagoi ja mennään kymmenen vuotta tällä tilanteella, sitten on, Sivonen sanoo.

Lue myös: MTV Uutiset selvitti Suomen eläinpuistojen kolme kalleinta syöjää: Yhden eläimen ateriat painivat aivan omassa kategoriassa

Eläinpuiston mukaan asiassa on myös diplomaattinen ulottuvuus

Pandat ovat Ähtärissä vuonna 2017 allekirjoitetun lajiensuojelusopimuksen nojalla. Sopimuksen allekirjoittivat Ähtärin eläinpuisto ja Kiinan pandalainoista vastaava China Wildlife Conservation Association (CWCA).

Pandakaksikko saapui Kiinasta Suomeen vuonna 2018, ja pandat ovat Ähtärissä 15 vuoden vuokrasopimuksella.

Sopimus tähtäsi uhanalaista isopandakantaa turvaavan geenivaraston ylläpitämiseen. Lumin ja Pyryn mahdolliset jälkeläiset on ollut määrä vapauttaa pandansuojelualueille Kiinaan. Jälkikasvua ei ole kuitenkaan syntynyt.

Eläinpuiston näkemyksen mukaan pandojen suojelusopimus voidaan tulkita Suomen ja Kiinan valtioiden väliseksi raamisopimukseksi.

– Se tarkoittaa nähdäksemme sitä, että Suomi on sitoutunut pandojen vuokra-aikaan Suomessa, Sivonen sanoo tiedotteessa.

– Koemme, että olemme jääneet lähes sukupuuttoon metsästettyjen pandojen suojelun kanssa yksin.

Eläinpuiston toimitusjohtaja Väliaho täsmentää STT:lle, että myös Suomen ja Kiinan valtiot ovat allekirjoittaneet aikoinaan toisen sopimuksen, jolla pandojen tulo mahdollistettiin Suomeen.

– Kyse on siis kahdesta tasosta: lajiensuojelusta ja valtioiden välisestä diplomatiasta, Väliaho sanoo.

STT:n tietojen mukaan Kiina ei ainakaan toistaiseksi ole ollut asiassa yhteydessä Suomen ulkopoliittiseen johtoon.

Sekä ulkoministeriöstä että tasavallan presidentin kansliasta kerrottiin perjantaina STT:lle, ettei Kiinalta ollut tullut pandojen tilanteeseen liittyviä yhteydenottoja.

Lue myös: Takana vaikea kesä: Ähtäri Zoo aloittaa yt-neuvottelut – tavoitteena 100 000 euron säästöt

Palauttaminen ei vaadi valtioiden välistä neuvottelua

MMM:n kansliapäällikkö Husu-Kallion mukaan maa- ja metsätalousministeriö sekä Kiinan metsähallinto allekirjoittivat vuonna 2017 pandayhteistyön tavoitteista raamisopimuksen, joka puolestaan mahdollisti Ähtärin eläinpuiston ja CWCA:n välisen lajiensuojelusopimuksen.

Eläinpuiston ja CWCA:n välinen sopimus sisältää hänen mukaansa kaikki käytännön järjestelyt. Eläinpuisto myös vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta eli esimerkiksi siitä, palautetaanko pandoja vai ei, Husu-Kallio kertoo.

Husu-Kallion mukaan MMM:n ja Kiinan metsähallinnon välinen sopimus ei estä pandojen palauttamista eikä vaadi valtioiden välistä neuvottelua asiasta, mutta tietoa täytyy silti vaihtaa.

– Kyllähän nämä linkittyvät toisiinsa sillä tavalla, että jos tällaiseen ratkaisuun (palauttamiseen) päädytään, niin totta kai me olemme yhteydessä sinne metsähallintoon, Husu-Kallio sanoo.

Hän kertoo sopivansa parhaillaan ensi viikolle vierailua Kiinan suurlähetystöön kertoakseen tilanteesta ja etenkin pian aloittavasta virkatyöryhmästä.

– Tällaista audienssia olen ainakin pyytänyt. Kerromme tilanteen avoimesti heille ja katsomme, miten prosessi etenee. Tämähän on uusi tilanne tietysti meille kaikille. Ei meillä ole tässä mitään verrokkia olemassa, Husu-Kallio sanoo.

Pandojen palauttamisen kustannuksista vastaisi Husu-Kallion mukaan Ähtärin eläinpuisto. Palauttamisesta koituisi kuluja esimerkiksi lennosta, kuljetuksista Suomessa ja Kiinassa sekä pandojen vakuutuksista.

Ähtärin eläinpuiston Sivonen arvioi, että kuljettaminen maksaisi yksityisellä rahtikoneella noin 200  000–300  000 euroa, jos koneessa on vain pandat. Muun rahdin kanssa hintalappu olisi Sivosen mukaan noin 50  000–100  000 euroa.

Kiinalaiset yritykset tulivat hätiin vuonna 2021 - entä nyt?Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun pandojen palauttaminen Kiinaan on tapetilla. Toissa vuoden lopulla uhanneelta palautukselta vältyttiin, kun joukko kiinalaisia yrityksiä tuli hätiin.

Tukisumma oli tosin huomattavasti pienempi kuin nyt ehdotettu viisi miljoonaa euroa. Tuolloin pandojen pitämiseksi Suomessa riitti puolen miljoonan euron tukipotti.

Ähtärin pandoista maksama vuokrahinta on pidetty salassa. Helsingin Sanomat tosin kertoi vuonna 2017 uutiskanava al-Jazeeran selvityksestä, jonka mukaan pandaparin vuosimaksu olisi noin 900  000 euroa.

Eläinpuisto on itse kertonut, että pandoihin uppoaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa kaikkine kuluineen.

Hallituksen puheenjohtaja Sivonen sanoo, että kiinalaisten kanssa on jälleen keskusteltu.

– Olemme kertoneet heille tilanteesta. Kiinalaiset ovat todenneet, että katsotaan nyt ensin, saadaanko eläinpuistolle säätiö perustettua ja valtiolta tukea, Sivonen kertoo.

– Vasta tämän jälkeen lähdetään katsomaan, tulevatko yritykset mukaan.

Sivonen arvioi, että seuraavan kuukauden aikana Ähtärin eläinpuisto tulee varmasti neuvottelemaan rahoituksesta myös kiinalaisten kanssa. Hän ei kuitenkaan sälyttäisi maksajan osaa vain ja ainoastaan kiinalaisille.

– Yksin heitäkään emme voi velvoittaa tätä asiaa ratkaisemaan. Kyllä tähän pitää löytyä koalitio ja laajemmat hartiat, Sivonen sanoo.

– Muussa tapauksessa täytyy todeta, että meiltä ei ollut aikoinaan oikea päätös uskoa siihen, että pandojen suojelutoimintaa voidaan Suomessa harjoittaa.

Lue myös: Missä kunnossa suomalaisten eläintarhojen eläinten olot ovat? MTV:n jättiselvitys paljastaa