Poliisin erikoisjoukko eli valmiusyksikkö Karhu kutsutaan paikalle, kun ihmiseen kohdistuu vakava hengen- tai terveydenvaara. Myös tutkinnallisesti haastavissa tehtävissä turvaudutaan Karhuun, jolloin valmiusyksikkö turvaa muun muassa todistusaineiston säilymisen.
Valmiusyksikkö Karhu harjoittelee niin maalla, merellä kuin ilmassa. Karhu suorittaa työtehtäviä vuoden aikana pyöreästi 130, mutta harjoitusten määrä on tätä huomattavasti suurempi. Suurin osa Karhun jäsenen työajasta kuluukin tiiviiseen harjoitteluun.
Karhu harjoittelee äärimmäisen vaativia ja arkaluontoisia poliisitehtäviä varten, joissa valmiusyksikön suorituskyvystä on hyötyä. Työtehtävät ovat valmiusyksikön ulkopuolisille salassa pidettäviä ja tehtäväkirjon laajuuden vuoksi harjoitukset vaihtelevat laidasta laitaan.
Valmiusyksikkö järjesti poliisien kotipesällä Tampereella Poliisiammattikorkeakoululla evakuointi- ja ensiapuharjoituksen, jota MTV:n toimittaja Sanna Ketola pääsi seuraamaan.
Lue myös: "Kaljaa pitää juoda" – näin reagoi teipatun auton kuljettaja kärähdettyään poliisin tehovalvonnassa
Kuvitteellinen ampumavälikohtaus
Harjoituksen tehtävärastille osallistui kolme valmiusyksikkö Karhun jäsentä, joista yksi toimi toimintaryhmän ryhmänjohtajana ja kaksi ensiapuun erikoistuneena toimintaryhmän jäsenenä. Toimittaja toimi yhtenä toimintaryhmän jäsenenä.
Tehtävärastilla evakuoitiin ampumavälikohtauksessa loukkaantunut henkilö ja annettiin tälle henkeä pelastavaa ensiapua. Aseistetun ja vaarallisen henkilön sijainti ei ollut rastia suorittavan toimintaryhmän tiedossa.
Poliisiammattikorkeakoululla järjestetyssä harjoituksessa tehtävärastilla evakuoitiin ampumavälikohtauksessa loukkaantunut henkilö.
Ryhmänjohtajan mukaan kyseessä oli hyvin tyypillinen koulutustapahtuma valmiusyksikölle. Tyypillinen tai ei, jokaisesta harjoituksesta otetaan opit talteen.
– Silloin kun harjoitellaan, niin harjoitellaan kunnolla, kuului ääni naamion takaa.
Hän on toiminut valmiusyksikössä yli kymmenen vuotta – ja on omien sanojensa mukaan joutunut todistamaan työtehtävissä hyvinkin karuja tilanteita. Vaikka valmiusyksikön toimintaryhmään kuuluu myös lääkinnän erikoiskoulutuksen saaneita jäseniä, on ensiavun antaminen jokaisen karhulaisen tärkeimpiä taitoja.
Ensiapua hän kertoo antaneensa työtehtävissä useita kertoja, mutta olleensa kuitenkin vain kerran tilanteessa, jossa vakavasti loukkaantunut on jouduttu suojaamaan hypotermialta lämpöpussiin. Äärimmäisiä tilanteita tapahtuu, mutta harvoin.
Lue myös: Mopomiitit "paisuvat paisumistaan", poliisi peräänkuuluttaa varovaisuutta ja maalaisjärkeä: "Se olisi optimitilanne"
– Yhden kerran olen työtehtävässä joutunut paketoimaan ihmisen ensiapua antaessa lämpöpussiin.
– On tilanteita, joissa kohde on lähellä, mutta alue niin vaarallinen, ettei lääkintähenkilöstö voi tulla sinne.
Niin harjoitukset kuin työtehtävät ovat aiheuttaneet valmiusyksikön jäsenille erilaisia loukkaantumisia vuosien varrella, mutta yksikään karhulainen ei ole kuollut työtehtävissä valmiusyksikön perustamisesta eli vuodesta 1972.
Myös kesähelteillä joudutaan tarvittaessa turvautumaan lämpöpussiin, sillä vakavasti loukkaantuneen hypotermian riski on olemassa.
Karhua ei aina kutsuta paikalle, vaikka kyseessä olisi ampumavälikohtaus. Valmiusyksikkö astuu kuvioihin vasta silloin, kun paikallispoliisi tarvitsee lisätukea resursseihin tai tilanne vaarallisuudeltaan sen vaatii.
– Suurin osa tehtävistä menee ilman valmiusyksikköä. Tarvittaessa pystymme tuomaan paikalle suorituskykyä mitä muualta ei löydy.
Valmiusyksikön jäsenten kasvoja tai nimiä ei julkaista tässä jutussa poliisin operaatioturvallisuuden vuoksi.
Jutun alussa olevalta videolta pääset katsomaan, miten valmiusyksikkö Karhu harjoittelee.