Ylikomisario kertoo, miten Helsingin poliisi toimisi Washingtonin mielenosoitusten kaltaisessa tilanteessa.
Yhdysvaltain pääkaupunki Washington D.C.:ssä vallattiin mielenosoittaijien toimesta kongressitalo Capitol Hill. Kongressi oli aiemmin aloittanut presidentinvaalien tuloksen vahvistamisen Joe Bidenin hyväksi.
Trumpin kannattajat tunkeutuivat väkivalloin kongressiin. Levottomuuksissa kuoli neljä ihmistä, minkä lisäksi talon sisällä aiheutui mittavia materiaalisia vahinkoja.
Yhdysvaltalaislehdistössä on ihmetelty muun muassa sitä, miten mielenosoittajat ylipäätään onnistuivat murtautumaan maineikkaan kongressitalon sisälle ja miksei viranomaisia ollut paikalla tarpeeksi?
MTV Uutiset tavoitti Helsingin poliisin ylikomisario Seppo Kujalan, jolla on monen vuoden kokemus liittyen mielenosoituksiin Helsingissä.
Monia poliisioperaatioita johtanut Kujala ei osaa ottaa suoraan kantaa Washingtonin tapahtumiin, mutta uutiskuvien perusteella hän kuvailee tilannetta haastavaksi. Hänen mukaansa mielenosoitustilanteissa kaikki lähtee siitä, että resursointi on tehty oikein.
– Joukkojen hallintaan liittyy se, että jos käskyjä ei noudateta, niin täytyy olla resursseja osoittamaan raja, mihin voi edetä. Suuren väkijoukon hallinta edellyttää hyvää henkilöstöresursointia.
– Ja jos on aikaa, niin kiinteistön suojaukset esimerkiksi aitoineen on hyvä olla kunnossa.
Tilanteen vaatimat varusteet ovat tärkeitä.
– Sen takia meillä joukkojenhallinnassa käytetään suojavälineitä, koska se on työturvallisuuskysymys. Edellytämme, että työnantaja takaa meille tällaiset varusteet. Myös oikeanlainen koulutus ja osaaminen täytyy olla, Kujala kertoo.
Lue lisää: Ikkunoita rikki, työhuoneita tuhottu – tällaista jälkeä tunkeutujat tekivät kongressitalolle
Eduskuntatalon edessä järjestetään usein mielenosoituksia.
Eduskuntatalon suvereniteetti turvataan yhdessä turvallisuusorganisaation kanssa
Mutta mitä tapahtuisi, jos vastaavanlainen mielenosoittajien ryntäys tapahtuisi Eduskuntatalon tiloihin?
Kujala kertoo, että eduskunnan turvallisuudesta huolehtii etukädessä eduskunnan oma turvallisuusorganisaatio.
Jos tilanne on vakava ja äärimmäinen, poliisi antaa tarvittaessa oman tukensa.
– Toimimme heidän kanssaan hyvässä yhteistyössä koko ajan. Lähtökohtaisesti normaaleissa olosuhteissa poliisi vastaa toiminnasta yleisellä alueella ja turvallisuusorganisaatio itse eduskunnassa. Eduskunnan suvereniteetista huolehditaan kuitenkin yhdessä turvallisuusorganisaation kanssa.
Vaikka Washingtonin mielenosoitusten kaltaisia tapahtumia tai parlamentiin tunkeutumisia ei Suomessa olekaan koskaan nähty, Kujala muistuttaa, että eduskunnan edessä järjestetään mielenosoituksia usein.
Mielenosoitukset ovat kuitenkin yleisesti ottaen Suomessa rauhallisia.
Vuonna 2019 poliisi ryhtyi tukemaan turvallisuusorganisaatiota, kun Greenpeacen mielenosoittajat kiipesivät eduskuntatalon tolppiin. Eduskuntatalolle kokoontui tällöin noin 250 ihmistä mielenosoitukseen.
– Niistä tuli sakkorangaistuksia tekijöille. Tämän tyyppisiä häirintätilanteita on ollut. En muista, että väkijoukko olisi koskaan päässyt Eduskuntataloon, Kujala kertoo.
Ihmiset kiipesivät korkealle Eduskuntatalon tolppiin ja poliisi joutui toimimaan. Katso alapuolelta, miltä mielenosoitus vuonna 2019 näytti.
5:43
