Elämäntapamuutosta tulisi aina pohtia omista lähtökohdista, muistuttaa ravitsemusterapeutti.
Ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta heittää muutaman asian tuumittavaksi elämäntapamuutosta pohtivalle.
Lue myös: Tällaisia vaikutuksia voi olla tipattomalla tammikuulla
Tarvitsenko ja haluanko tätä todella?
Englundin mukaan on vaikea sanoa nyrkkisääntöä sille, kenen tarvitsisi hioa ruokavaliotaan. Syitä tällaiselle tarpeelle voi olla monia: keho saattaa kaivata muutosta, terveysarvot voivat poiketa suosituksista tai ruokavalioon olisi hyvä tehdä laadullisia muutoksia.
Englund korostaa, että elämäntapamuutoksia tulee aina miettiä omista lähtökohdista: tuntuuko tämän minusta itsestäni ja oman elämäni kannalta tärkeältä? Vastaako terveyteni ja jaksamiseni sitä, millaista arkea haluan elää? Elämäntapamuutoksissa ei kannata verrata itseä muihin tai yrittää asettaa itseään väkisin tiettyyn muottiin.
Jos paino on hiljalleen tai nopeasti noussut, voi kiinnittää ruokavalioon enemmän huomiota, mikäli se tuntuu itselle tärkeältä ja siihen on voimavaroja. Englund muistuttaa, että muutokset tulisi tehdä itseä ja kehoa kunnioittaen ja kuunnellen.
– Nämä ovat yksilöllisiä ja tilanteesta riippuvia asioita. Aina kyse ei ole siitä, että painon hieman noustua pitäisi alkaa tehdä muutoksia.
Lue myös: THL selvitti suomalaisten täysjyvän saantia – "Noin 70 prosenttia aikuisista syö suositeltua vähemmän"
Kilot eivät kerro kaikkea
Mikään tietty kilomäärä ei tarkoita automaattisesti sitä, että pitäisi pistää ruokavalio uusiksi. Ihmisten luonnollinen paino vaihtelee ja on hyvin yksilöllistä.
Yksi syy mahdolliselle elämäntapamuutoksen tarpeelle voi olla se, että jaksamisen kanssa on haasteita. Jos olet koko ajan väsynyt eikä virtaa tunnu riittävän arkeen tai vapaa-aikaan, voi olla tarvetta viilata elämäntapoja.
– Tämäkään ei aina tarkoita nimenomaan keventämistä, vaan ennemmin ehkä ruokavalion pientä laadullista hiomista, Englund pohtii.
Lue myös: Tutkimus: Tee nämä muutokset ruokavalioosi ja elät jopa 10 vuotta pidempään
Onko sinulla aikaa ja energiaa muutokselle?
Englund muistuttaa, että elämäntapamuutokseen ryhtyvän pitäisi olla henkisesti valmis muuttamaan elintapojaan. Aikaa ja energiaa pitäisi olla riittävästi, jotta jaksat panostaa muutokseen. Siten on helpompi ottaa uudet elämäntavat haltuun.
Elämäntapamuutos on usein alkuun hankalaa. Aivot ovat rakentuneet niin, että ne pyrkivät tuttuun ja turvalliseen toimintaan. Se kuluttaa vähemmän energiaa.
– Kysy siis itseltäsi: onko minulla aikaa ja voimavaroja tähän? Jos on kauhea kiire, monta projektia ja murheita läheisten suhteen, ei välttämättä ole paras aika muutokselle, Englund pohtii.
Lue myös: Pyörivätkö ajatukset päässäsi? Helppo kikka voi lopettaa yliajattelun hetkessä – "Hyödyllisin neuvo, jonka olen koskaan kuullut"
Pitäisikö aloittaa ruokavaliosta vai liikunnasta?
Englund kertoo, että ei ole väliä, aloitatko elämäntaparemontin liikunnasta vai ruokavaliosta. Jos muutos on tarpeen, on tärkeintä tehdä jotain. Tässä jokainen voi kuulostella itseään.
– Lähde liikkeelle itsellesi helpoimmasta asiasta.
Jos et nauti liikunnasta, ei sinun tule ehkä tehtyä salitreeniä tai juoksulenkkiä. Jos sinusta tuntuu helpoimmalta aloittaa lisäämällä kasviksia ruokavalioon tai muuttamalla annoskokoja, silloin kannattaa lähteä liikkeelle niistä.
Vastaavasti jos ruokavalion muuttaminen ei tunnu helpolta, voit kokeilla muuttaa liikuntatottumuksiasi. Liikunnan lisääminen voi olla joillekin helpompi aloituskeino. Varttikin jotain liikuntaa on hyvä alku.
Englund muistuttaa, että elämäntapamuutoksessa ei tarvitse muuttaa kaikkea kertarysäyksellä. Muutoksia voi tehdä pikkuhiljaa.
Aloita siis yhdestä tai kahdesta asiasta, jotka tuntuvat ensin helpoilta. Myöhemmin voi ottaa muita asioita mukaan, kun takana on onnistumisen kokemuksia.
Jos ruokavalion muuttaminen ei nappaa, voisiko liikunta tuntua mukavammalta?
Lue myös: Masennusoireet mahdollisesti yhteydessä tulehdukseen – voisi selittää kaikkea ruokahalumuutoksista uniongelmiin
Ethän syö päivällä liian kevyesti?
Elämäntapamuutoksesta haaveileva voi ajatella aloittavansa päivän säntillisesti ja keventäen. Silloin aamupala ja lounas saattavat jäädä kovin kevyiksi.
– Esimerkiksi aamupala voi olla liian köykäinen, kuten pelkkä viherpirtelö.
Jos päivällä syödään pelkkää salaattia tai jätetään fiksut välipalat kokonaan pois, illalla voi olla kova nälkä ja tulee herkästi syötyä tuhdimmin. Jos illalla tulee makeannälkä ja tarve napostella, kannattaa siis tarkistaa, ettei ole syönyt päivällä liian kevyesti.
Päivän ruokailurytmi kannattaakin hoitaa hieman toisella tapaa: syö kunnolla pitkin päivää ja jätä iltapala kevyeksi.
– Mieluummin täyttävä aamupala ja ruokaisa lounas, jossa on proteiinia ja rasvaa, viljatuotetta ja kasviksia ja sitten ehkä illasta keventää vähän syömistä. Välipala ja päivällinenkin voi olla ruokaisa, jotta näläntunne lähtee, mutta iltapalan olisi hyvä olla aika kevyt.
Englund muistuttaa vielä esimerkin voimin, että kaikille ei sovi yksi ja sama malli. Äsken mainittuun ruokailujen rytmityksen ehdotukseen poikkeus ovat liikkujat: iltaan painottuvan treenin jälkeen on hyvä syödä täyttävä iltapala, jotta keho palautuu.
Lue myös: Eikö elämäntapamuutos ole tuottanut näkyviä tuloksia? Nämä pienet onnistumiset motivoivat jatkamaan – "Todella hyvä merkki siitä, että edistyt"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Entä hoituuko korkea verenpaine elämäntapamuutoksella vai tarvitaanko lääkitystä?
9:32
Haastattelussa Turun yliopiston sisätautiopin professori Teemu Niiranen.