Alkoholin ongelmakäytön vähenemisellä voi olla myös vaikutuksia läheisriippuvuuden vähenemiseen

Kun alkoholin ongelmakäyttö vähenee, myös alkoholia juovan läheiset voivat paremmin. Tämän seurauksena läheisriippuvuuskin saattaa vähentyä, arvioi psykologi ja psykoterapeutti Leea Halmetoja.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt jo pidemmän aikaa ja myös moni korkean riskin käyttäjä on pyrkinyt vähentämään juomistaan.

Läheisriippuvuudella on perinteisesti tarkoitettu tilannetta, jossa myös alkoholistin puoliso ikään kuin sairastuu ja alkaa toimia itselleen vahingollisella tavalla. Puoliso voi kokea olevansa vastuussa toisen käyttäytymisestä ja potea syyllisyyttä oman hyvinvointinsa edistämisestä.

– Läheisriippuvuus ei ole diagnoosi, vaikka sen yhteydessä saatetaan kokea esimerkiksi ahdistusta tai masennusta, Halmetoja sanoo.

Läheisriippuvuuden käsite on laajentunut, ja nykyään sillä voidaan tarkoittaa myös yleisesti ottaen ylimiellyttämistä, ylivastuullisuutta ja rajojen puutetta. Läheisriippuvainen pysyy parisuhteessa itsensä kustannuksella, huomauttaa lyhytterapeutti ja pariterapeutti Eevi Vuoristo.

Vuoristo arvioi, että tällainen läheisriippuvuus voi olla Suomessa yhä hyvinkin yleistä, vaikka se on saattanut vähentyä 2000-luvulla. Läheisriippuvuudesta puhutaan aiempaa enemmän, ja ihmiset mahdollisesti osaavat myös tunnistaa sen nopeammin kuin ennen.

– Siitä ei ole vielä kovin kauan aikaa, kun moni oli taloudellisesti riippuvainen puolisostaan ja tyttöjä jopa kasvatettiin miellyttäjiksi. Mahdollisuudet irtaantua vahingollisista parisuhteista ovat parantuneet 2000-luvulla, Vuoristo toteaa.

Vuoriston mukaan ihmisten on edelleen usein vaikea tunnistaa itseään läheisriippuvaisiksi – varsinkin, jos he ovat jo lapsuudenkodissaan oppineet selviytymään miellyttämällä ja konflikteja välttelemällä. Ihmiset helposti yhdistävät nämä ominaisuudet omaan identiteettiinsä ja uskovat, että heidän pitää toimia näin saadakseen rakkautta ja välttääkseen hylätyksi tuleminen.

Lue myös: Onko suomalainen alkoholikulttuuri murroksessa? Asiantuntija: "Työelämässä ei enää hyväksytä edes vähäistä alkoholinkäyttöä"

Taustalla usein lapsuuden kokemuksia

Halmetojan mukaan läheisriippuvainen – erityisesti alkoholistin puoliso – on usein todistanut riippuvuuskäytöstä jo omassa lapsuudenkodissaan.

– Tärkeä perheenjäsen ei ole ollut emotionaalisesti saatavilla omien ongelmiensa vuoksi, ja läheiset ovat joutuneet laittamaan omat tarpeensa ja toiveensa sivuun. Lapsi tarvitsee luotettavia aikuisia antamaan hoivaa ja kertomaan, että muiden ongelmat eivät ole hänen syytään.

Vuoriston mukaan läheisriippuvuuden taustalla voi olla monenlaisia elämänkokemuksia. Läheisriippuvainen on voinut jäädä lapsuudessaan selviämään yksin suurten tunteiden kanssa, tai hän ei ole välttämättä saanut olla vapaasti oma itsensä.

Vuoristo kertoo, että myös tietyt taipumukset voivat altistaa läheisriippuvuudelle – varsinkin, jos ihmisellä on lisäksi käsittelemättä jääneitä turvattomia elämänkokemuksia.

– Voimakas empatiakyky on ihana piirre, mutta sekin tarvitsee suojakseen rajoja. Myös sovinnollisuus ja konfliktien vältteleminen voivat olla joskus hyvästä, mutta elämässä tarvitaan myös jämäkkyyttä. Siinä missä lojaalius on arvokasta, ylilojaalius kääntyy herkästi meitä itseämme vastaan.

Läheisriippuvuuden taustalla voi olla myös pohjaton usko puolison hyvyyteen ja kykyyn muuttua. Vuoriston mukaan omat läheisriippuvuudelle altistavat taipumukset olisi tärkeä tunnistaa, sillä kyseiset piirteet ovat pysyviä.

Muutos vaatii opettelua

Läheisriippuvuuteen haetaan apua yleensä siinä vaiheessa, kun oman stressinsietokyvyn rajat ylittyvät ja ihminen alkaa tunnistaa omia toimintatapojaan, kertoo Halmetoja.

– Myös masennus tai ahdistus voi saada hakemaan apua. Alkoholistien puolisot ovat voineet kuulla alkoholistien läheisille tarkoitetuissa ryhmissä muiden tarinoita ja havahtua siellä omaan tilanteeseensa.

Halmetoja huomauttaa, että kaikki läheisriippuvaiset eivät suinkaan hae tai edes tarvitse apua, vaan voivat selviytyä tilanteesta omien voimavarojensa tai sosiaalisen tuen avulla. Haitallisesta käytöksestä eroon pääseminen edellyttää terveempien toimintatapojen oppimista. Ihmisen pitää opetella rakastamaan ja arvostamaan itseään ja pitämään itsestään huolta.

– Lisäksi tarvitaan rajojen asettamista ja kykyä sanoa tarvittaessa ei. Myös oman ajan ja tilan ottaminen on tärkeää, sillä se vahvistaa omaa hyvinvointia ja ihmissuhteiden laatua.

Eevi Vuoristo muistuttaa, että läheisriippuvuutta ilmenee usein sellaisissa suhteissa, joissa riippuvuus on jollakin lailla molemminpuolista: kumpikin ikään kuin tarvitsee toista tuttuun, satuttavaan kuvioon. Tällöin toipumisessa keskeistä on epäterveen suhdedynamiikan katkaisu.

Vuoriston mukaan toipuminen edellyttää oman itsetuntemuksen lisäämistä ja tunnesäätelytaitojen parantamista. Monesti läheisriippuvainen yrittää puolisoonsa ylikeskittymällä helpottaa omia turvattomuuden, pelon ja ahdistuksen tunteitaan. Kun ihminen tunnistaa oman läheisriippuvuutensa ilmenemismuodot, hän voi opetella myös tekemään viisaampia valintoja.

Lue myös: Biolääketieteen tutkija Leena Valmu ei meinannut saada apua alkoholiongelmaansa – "Yhteiskunta ei ota tosissaan ulkoisesti menestyvää ihmistä"