Alkoholilain uudistuksen myötä kotitaloudet saavat jatkossa valmistaa omaan käyttöönsä kiljua. Kilju on pelkästä sokerista ja hiivasta valmistettua alkoholijuomaa.
Aiemmin laki oli määritellyt, että muuta kuin olutta valmistaessa kotitalouksilla oli oikeus käyttää alkoholijuoman raaka-aineilla ainoastaan "tuoreita tai kuivattuja hedelmiä, marjoja, rypäleitä tai raparperia sekä aromia antavia kasvinosia, ei kuitenkaan viljaa eikä siitä valmistettuja tuotteita". Sokeria tai hunajaa sopi käyttää ainoastaan käymisen edistämisessä.
– Valmistuksen tulee tapahtua käyttäen riittäviä raaka-ainemääriä siten, että sanotut raaka-aineet tai niiden käymisen yhteydessä syntyneet maku- ja aromiainekset ovat juomassa selvästi havaittavissa, asetuksessa alkoholijuomista ja väkiviinasta säädettiin.
Kiljun erottaminen kotiviinistä oikeudessa vaikeaa
Sosiaali- ja terveysministeriön Kari Paaso kertoo, että kotivalmistuksen vapauttamisessa on kyse sen alkoholipoliittisen merkityksen vähenemisestä. Nykyään alkoholia tuodaan Virosta, eikä kansa ole samalla tavalla kiinnostunut valmistamaan alkoholia itse, saati käyttämään sitä pelkästä, vedestä, sokerista ja hiivasta.
– Ei nykyään ole syytä, miksi pitäisi olla niitä rajoituksia. Ne ovat vanhalta ajalta, Paaso kommentoi.
Aiemmin, vielä 1990-luvun lamankin aikaan, kotiviineillä ja kiljun keittelyllä oli merkittävä rooli alkoholin käytössä Suomessa. Säädöksillä on Paason mukaan ollut ilmeisesti ajatuksena tehdä valmistuksesta hankalampaa.
– Ajatus on kai ollut se, että kotivalmisteisellakin alkoholijuomalla täytyy olla jokin erityinen piirre. Haluttiin, että siinä olisi muutakin kuin hiivaa ja joku hedelmä, hän kuvailee lain vaatimusta juoman tunnistettavista makuaineista.
Hän arvioi, että tositilanteessa olisi kuitenkin ollut hankalaa määritellä, mikä määrä esimerkiksi hedelmiä riittäisi tekemään juomasta luvallista.
– Jos menee oikeuteen, on hirveän vaikea juridisesti tarkastella, minkä tyyppinen juoman laadun on oltava, hän kertoo.
Valmistustaparajoitteiden poistaminen kotivalmistuksessa ei hänen mukaansa juuri herättänyt keskustelua lainsäätötöissä.
– Hallitus lähti siitä, että turhat normit pois. Kun luettiin uusin silmin, mietittiin onko nyt kauheasti merkitystä, heitetäänkö sinne käymispataan omena tai ei.
Sen sijaan väkevämpien alkoholijuomien, kuten pontikan, tislaamista ei uudistuksessa vapautettu. Aiheesta ei Paason mukaan herättänyt keskustelua, eikä se noussut otsikoihinkaan.
Poliisi ei juuri kiljua kohtaa
Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion johtaja Erkki Sippola kertoo, että poliisiorganisaation näkökulmasta laitonta alkoholin valmistusta ei käytännössä enää tapahdu. Kun joitakin vuosikymmeniä sitten tapauksia tuli ilmi useita satoja vuodessa, on viimeisen viiden vuoden aikana ilmi tulleita kilju- ja pontikkatapauksia ollut enimmillään 21 ja vähimmillään viisi.
Alkoholia valmistetaan laittomasti todennäköisesti lain kirjaimesta välittämättä. Myös Sippola uskoo, että tuonti Virosta ja Venäjältä on vähentänyt näiden juomien kotivalmistuksen houkuttelevuutta.
– Haluaisin uskoa, että Suomessa on kulttuuri tässä muuttunut. Ihmiset haluavat enemmän laatua kuin prosentteja, Sippola sanoo.
Viime vuosina kilju on noussut otsikoihin esimerkiksi nuorten alkoholin käytöstä keskusteltaessa, vankien päihtymispyrkimyksistä kerrottaessa sekä satunnaisesti myös kauppatavarana luvattomassa "lestinheitossa".