Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä käsittelee kolmannen rokoteannoksen tarvetta elokuun lopussa, jonka jälkeen THL voi antaa lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle (STM).
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet toivoo, että kolmannen rokoteannoksen antamisesta päätettäisiin syyskuun jälkeen, kun toinen rokoteannos on pystytty tarjoamaan mahdollisimman monelle.
Lopullisen päätöksen kolmansien rokoteannosten jakamisesta tekee STM yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Lue myös: Suomi avautuu rokotuskattavuuden yltäessä 80–90 prosenttiin – onko se realismia? Ministeri Saarikko: "Kysyin samaa terveysviranomaisilta"
THL:n ylilääkäri ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) sihteeri Hanna Nohynek ei vielä osaa kertoa tarkasti, milloin päätöksiä kolmannesta rokotuksesta tehdään Suomessa.
Ensimmäinen rokoteannos ensin mahdollisimman monelle
Ennen kolmansien rokoteannosten antamista tarvitaan Rämetin mukaan tietoa lisää muun muassa siitä, millainen hyöty kolmannesta rokoteannoksesta olisi eri väestöryhmille ja kuinka pitkälle suoja kestää riittävän hyvänä kahdella rokoteannoksella.
Nohynekin mukaan tietoa tarvitaan edellä mainittujen lisäksi siitä, kuinka moni saa koronan ja kuinka vakavana kahden rokoteannoksen jälkeenkin ja kuinka moni heistä päätyy sairaalahoitoon.
Lue myös: "Rokotteissa on paikannin ja rokote muuttaa dna:ta" – MTV selvitti, millaisia väitteitä lapset ja nuoret kohtaavat koronarokotteista somessa
Kun tietoa saadaan, Rämetin mukaan selkenee myös muun muassa se, annettaisiinko kolmas rokoteannos vain riskiryhmäläisille vai koko väestölle.
Rämet toteaa, että samalla kun käydään pohdintaa kolmannen rokoteannoksen antamisesta, tulee keskittyä siihen, että väestö saa mahdollisimman kattavasti ensimmäisen rokoteannoksen.
Kaikkien ikäryhmien rokotuskattavuudessa on Rämetin mukaan vielä parantamisen varaa.
Ensimmäinen annos antaa Rämetin mukaan jo hyvän suojan vakavaa tautimuotoa vastaan.
Toisella annoksella suojavaste vielä huomattavasti paranee ja elämää rajoittavista säännöksistä päästäisin eroon.
Lue myös: Opetusministeri Andersson paheksuu rokotehuhujen levittäjiä: "Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada paikkansapitävää tietoa"
Rämet kertoo, että kaikki Suomessa jaettavat rokotteet suojaavat tehokkaasti myös deltamuunnosta vastaan.
– Suojavaikutuksen loppumiselle ei ole tiettyä kuukausimäärää, Rämet kertoo STT:lle.
Toinen rokotuskierros on mennyt jämäkästi eteenpäin.
Rämet kertoo, että työikäinen perusterve on tehosteannoksen jälkeen hyvässä suojassa vakavaa tautimuotoa vastaan, vaikka tartuttaminen on edelleen mahdollista.
Eroa kolmen ja kahden rokotuksen välillä täytyy Rämetin mukaan pohtia niin tartuttavuuden kuin vakavan tautimuodon estämisenkin osalta.
Maailman terveysjärjestö painottaa solidaarisuutta
Nohynekin mukaan Israel, Chile ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat ovat jo aloittaneet kolmansien rokoteannosten antamisen.
Lisäksi esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat jo tehneet päätöksen aloittaa, ja myös moni maa harkitsee kolmannen annoksen antamista.
Nohynek muistuttaa, että Israelilla on sopimus Pfizerin kanssa tuottaa myyntilupaa tukevaa dataa koronarokotteesta, minkä vuoksi Israelia ei voi suoranaisesti pitää vertailukohteena.
Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on vedonnut rikkaisiin maihin, että ne eivät aloittaisi kolmansien rokoteannoksien antamista, sillä köyhien maiden rokotuskattavuus on vielä pientä.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) painotti viime vuoden marraskuussa Iltalehdelle, että globaali vastuu ja solidaarisuus on pandemiatilanteessa otettava huomioon, vaikka moni haluaisi kolmannen koronarokotteen heti omille kansalaisilleen.
– Sen näytön varassa, mitä nyt on saatavilla meillä käytettyjen rokotteiden tehosta sekä solidaarisuuskysymyksen vuoksi, mielestäni on syytä vakavasti pohtia onko todellakin jo aika kolmansia rokoteannoksia ryhtyä antamaan, myös Nohynek sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila taas kertoo, että Suomi on osaltaan ulkoministeriön kautta osallistunut rokotteiden lahjoittamiseen Covax-ohjelmassa, jonka tavoitteena on covid-19-rokotteiden tasapuolinen saatavuus maailmassa.
Hallitus päätti tästä osana rokotusstrategiaa.
– Mikäli kolmas rokote todetaan vähintään riskiryhmille tarpeelliseksi, arvioidaan sitä lääketieteellisistä ja epidemiologisista lähtökohdista, Varhila kertoo.