Varhaiskasvatuksen opettajat toivoisivat vanhempien ja yhteiskunnan olevan tietoisia pedagogiikan merkityksestä varhaiskasvatuksessa.
Kysyimme kahdelta varhaiskasvatuksen opettajalta, onko jotain erityistä, mitä he toivoisivat vanhempien tietävän. Vastauksensa antoivat päiväkodissa esikoulun opettajina työskentelevät Kristiina Turkki ja Emil Nikander.
Lue myös: Millainen vastuu koululla on lasten kasvatuksessa? Vanhemmilla erilaisia käsityksiä: "Voi käydä niin, että tunteet kuohahtavat"
Pedagogiikan merkitys!
Ensinnäkin he haluaisivat vanhempien ja yhteiskunnankin olevan tietoisia pedagogiikan merkityksestä varhaiskasvatuksessa.
– Joskus tunnutaan ajattelevan, että kaikkihan osaa hoitaa lapsia, että miksi siihen tarvitaan yliopistokoulutettua väkeä, Turkki pohtii.
Opettajat näkevät asian niin, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat osa elinikäistä oppimisen polkua. He muistuttavat, että kaikki toiminta päiväkodissa on pedagogisesti suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa, oli kyse varsinaisesta opetustilanteesta, ruokailusta, ulkoilusta tai siirtymisestä johonkin.
– Kaikki on opettajan päässään suunnittelemaa, Turkki sanoo.
Nikander on samaa mieltä ja lisää, että pedagogiikka on tärkeää ihan pienimmillekin. Moni voi ajatella, että pienemmillä kyse on vain niin sanotusta perushoidosta eli syöttämisestä ja pesutoimista.
– Pedagogiikka on mukana, vaikka se on eri näköistä.
Kaikki toiminta päiväkodissa on pedagogisesti suunniteltua.
Esimerkkinä kotiovikävely
Turkki kertoo, että hän on eskariryhmänsä kanssa tehnyt lasten toiveesta niin sanottuja kotiovikävelyitä, jossa ryhmä käveli oppilaiden kotioville ja nappasi ovesta valokuvan.
Näihin retkiin on ujutettuna monenlaisia oppimisen alueita, vaikka se ei äkkiseltään siltä ehkä kuulostaisi. Turkki kertoo, että mukana on esimerkiksi turvallinen liikkuminen liikenteessä, matemaattinen ajattelu sekä monilukutaito.
Monilukutaito tarkoittaa käytännössä sitä, että lapset bongailivat maamerkkejä ja niitä käytiin läpi. Samalla tulee lukemisen alkeita.
Turkki antaa tästä konkreettisen esimerkin:
– Tuolla on S-Market ja tuolla on joku tietty talo. Sitten pohdittiin yhdessä, mistä tiedät sen ja mikä apteekista teki juuri apteekin.
Lasten kanssa vielä piirrettiin nämä niin sanotut maamerkit, kuten että mistä apteekin tunnistaa.
– Vaikka se on näennäisesti yksinkertainen retki, että käydään kotiovella ja tullaan takaisin, mahtuu siihen paljon kaikkea, Nikander huomauttaa.
Opettajat miettivät, että tällaisia tilanteita vanhemmat eivät aina välttämättä osaa hahmottaa oppimista kehittäviksi. He lisäävät, että on juuri pedagogiikan osaamista osata hoksata, miten jostain tilanteesta voi tehdä vaikkapa ympäristökasvatuksellisen tai matemaattisen tuokion ikään kuin lasten huomaamatta.
Lue myös: Miksi toinen ymmärtää matikkaa ja toiselle se tuottaa ahdistusta? Suomalaisprofessori: "Sellaista ilmiötä kuin heikko matikkapää ei oikeasti ole"
Avoin vuorovaikutus on tärkeää!
Pedagogiikan merkityksen ohella opettajat toivoisivat vanhempien muistavan, että välitön vuorovaikutus varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta.
Mitä avoimempaa kommunikaatio on, sen parempi.
– Kommunikointi helpottaa kaiken huomioon ottamista, sanoo Nikander.
Katso myös video: Kun lapsi on kovin herkkä, kovistelu ja huutaminen eivät auta
3:18
Erityisherkkä lapsi saattaa huomata pienimmänkin oudon hajun esimerkiksi ruoassa ja onkin tarkka makujen ja vaatemateriaalien suhteen. Mikäli vanhempi itse ei ole erityisherkkä, persoonat saattavat törmäillä – lapsen herkkyys saattaa tuntua ärsyttävältä, jopa ahdistavalta.