Yhdenvertaisuusvaltuutettu kertoo edistäneensä sovintoa kahdessa vuokra-asumiseen liittyvässä syrjintätapauksessa.
Toisessa tapauksessa vuokranantaja kieltäytyi vuokraamasta asuntoa samaa sukupuolta olevalle parille. Toisessa tapauksessa seurakuntayhtymä kieltäytyi tarjoamasta asuntoa avioparille, joista parin toinen osapuoli on kotoisin Irakista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan molemmissa tapauksissa vuokranantajat ovat maksaneet syrjityille ihmisille hyvityksen syrjinnästä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että vuokranantajalla on oikeus valita vuokralaisensa. Asukasvalinnan perusteet eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä.
Joitakin ihmisryhmiä kohdellaan yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan edelleen huonommin vuokra-asuntomarkkinoilla. Valtuutetun mukaan on tärkeää, että syrjintä tulee ilmi ja että myös vuokralaisten tietoisuus oikeuksistaan lisääntyy.
– On tärkeää, että asuntomarkkinoilla ehdot ovat reilut ja asunnot ovat kaikille saavutettavissa. Ihmisten keskuudessa vallitsee edelleen käsitys, että vuokranantaja saisi tehdä vuokralaisvalinnan jopa syrjivin perustein, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman tiedotteessa.
Stenmanin mukaan vuokranantaja syyllistyy yhdenvertaisuuslain vastaiseen syrjintään, jos hän kohtelee asunnonhakijaa epäedullisesti ihmiseen liittyvän syyn vuoksi.
Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyviä syrjintätapauksia paljon
Toisessa nyt käsiteltävänä olleista tapauksista vuokranantaja syrji samaa sukupuolta olevaa paria asunnon vuokrauksessa parin seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan vuokranantajan ja asuntoa hakeneen parin välisessä viestinvaihdossa vuokranantaja myös loukkasi parin ihmisarvoa tavalla, joka täyttää yhdenvertaisuuslaissa kielletyn häirinnän määritelmän.
Vuokranantaja maksoi kummallekin parin osapuolista 1 000 euroa hyvitystä syrjinnästä.
– Seksuaalivähemmistöjen asema ja oikeudet ovat parantuneet viime vuosikymmenien aikana, mutta tämäkin tapaus osoittaa, että syrjintä ei kuitenkaan ole hävinnyt, kertoo Stenman.
Viime vuosien aikana yhdenvertaisuusvaltuutettu on käsitellyt useita vastaavanlaisia tapauksia. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan tapauksia luultavasti on enemmän kuin mitä niitä raportoidaan, sillä kaikki eivät ilmoita kokemastaan syrjinnästä.
Valtuutettu: Vuokranantaja teki päätöksen spekuloinnin perusteella
Toinen käsiteltävä asia koski tapausta, jossa seurakuntayhtymä kieltäytyi tarjoamasta vuokra-asuntoa aviopuolisoille, joista toinen on Suomen kansalainen ja toinen Irakista.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan suomalainen puoliso olisi allekirjoittanut vuokrasopimuksen yksin.
Seurakuntayhtymä maksoi kummallekin aviopuolisoista 2 000 euron hyvityksen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan vuokranantaja on myös muuttanut ohjeistustaan niin, että se ei ole enää syrjivä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan vuokranantaja perusteli päätöstä asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain perusteella. Kyseisen lain perusteella puoliso, joka ei ole vuokrannut huoneistoa, vastaa vuokrasopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä, jos vuokrasopimuksen allekirjoittanut osapuoli muuttaa pois asunnosta.
– Vuokranantaja oletti, että turvapaikanhakijataustainen puoliso saattaisi jäädä asumaan asuntoon mahdollisen avioeron kohdalla ja että häneltä ei saisi vuokratuloja ja niiden periminen olisi hankalaa oikeusteitse, kirjoitetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedotteessa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että vuokranantajan tekemä arviointi mahdollisesta avioerosta ja sen seurauksista on spekulointia, eikä elämäntilanteista johtuvia tilanteita voi ennustaa etukäteen. Puolisolla ei myöskään esimerkiksi erotilanteessa ole automaattista oikeutta jäädä asumaan toisen puolison nimissä olevaan vuokra-asuntoon.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan tapauksessa on kyse myös perus- ja ihmisoikeuksista, kuten ihmisen oikeudesta valita kumppaninsa, minkä vuoksi vuokranantajan toimintaa ei voi oikeuttaa taloudellisella riskinhallinnalla.